Johan Theorin: Yömyrsky

Upea kummitustarina, joka on naamioitu rikosromaaniksi. Klassista kerrontaa, jossa monen sukupolven kuolleet kuiskailevat haaksirikkoisen laivan puusta rakennetussa kartanossa. Taloon muuttaa perhe, joka tuo mukanaan oman menneisyytensä salaisuudet. Åluddenin ja Westinin perheen tarinat törmäävät yhteen Öölannin pahimman talvimyrskyn aikana. Kun tilanne ja sää seestyvät, monta ongelmaa on ratkaistu, niin uutta kuin vanhaakin, ja monta uutta kuollutta on liittynyt Åluddenin vainajiin.

Katrine ja Joakim Westin tulevat taloon perhetragedian jälkeen kahden lapsensa kanssa antaakseen itselleen ja talolle uuden alun. Heitä varoitetaan; Åludden on huonon onnen talo. Kun Joakim saapuu muuttaakseen lopullisesti perheensä luo, hänelle soitetaan; joku on hukkunut - vaimo. Talossa kuuluu kuiskauksia, askeleita ja tytär näkee jatkuvasti unia, joissa äiti pyrkii sisään, mutta ei löydä ovea.

Paikkakunnalle on perustettu paikalispoliisin virka, jota pitää Tilda. Hän on paennut rakkausjuttua naimisissa olevan miehen kanssa, mutta ei pääse menneisyydestään enempää kuin Westinin perhekään. Lisäksi alueella alkaa asuntomurtojen sarja, joka tuntuu uhkaavan myös Westinin perhettä.

Harvoin tapaa näin luontevaa kummitustarinaa, jossa yliluonnollinen ei tunkeudu päälle liimattuna kauhuna tarinaan, vaan kuuluu maisemaan ja historiaan sen normaalina osana. Pohjoismaista tyylikkyyttä, hillittyä ja hiljaista.