Joseph Goebbels: Lopun alku

Aina luettuani jotakin toiseen maailmansotaan Euroopassa liittyvää minulle tulee halu lukea uudelleen tämä katkelma Göbbelsin päiväkirjasta. Se kattaa ajan helmikuun lopusta huhtikuun alkupuoleen vuonna 1945. Päiväkirjan loppuosa on mahdollisesti piilossa jossakin päin Kremliä. Olisi ollut tavattoman mielenkiintoista lukea myös Göbbelsin mielipiteet tuhatvuotisen valtakunnan viimeisistä päivistä

Göbbels antoi aivan uuden merkityksen sanonnalle "Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan". Hän tutki terävästi länsiliittoutuneiden politiikkaa ja ennusti varsin tarkasti kylmän sodan, mutta ei joko kyennyt tai halunnut nähdä Saksan loppua. Kaikki Saksan ongelmat olivat ilmavoimien syytä - koska Göbbels taisteli Hitlerin suosiosta Göringin kanssa. Saksan diplomatia meni pieleen - koska Göbbels vihasi Ribbentropia. Kaikki supistui pienen valtaa pitävän klikin keskinäiseen vihanpitoon.

Päiväkirjaa on luettava peilaamalla sitä koko ajan siihen, mitä bunkkerin ulkopuolellla tapahtui. Göbbels tuntui vilpittömästi uskovan, että sotaa käydään propagandalla. Hän pohti loputtomiin radiopuheidensa vastaanottoa, koetti saada Hitlerin pitämään viimeisen, suuren puheen (joka ilmeisesti olisi kääntänyt takaisin venäläisten ja liittoutuneiden joukot) ja suunnitteli monenlaisia keinoja kansan mielialan nostattamiseksi ennustuksista kädestä käteen kuljetettaviin lappusiin asti.

Suomen erillisrauha suututti häntä, ja hän odotti koko ajan Paasikiven "saavan niskalaukauksen". Churchill oli "Euroopan suurin rikollinen", koska hän ei "sotinut reilusti". Hitlerin kanssa Göbbels luki Fredrick Suuren elämäkertaa ja suositteli lehdistölle valistavia artikkeleita puunilaissodista ja suurmiesten elämäkerroista. Ja koko ajan panssarijoukot lähestyivät Berliiniä, pakolaiset raahasivat myttyjään yli entisen Suur-Saksan ja Lentävät Linnoitukset jauhoivat saksalaisia kaupunkeja tomuksi... Ajatteluttava kirja.