Robert Bartlett: Hirtetty mies

Vuonna 1290 Walesissa hirtettiin William Cragh, ryöväri, murhaaja ja walesilainen kapinallinen. Hänet otettiin alas hirrestä, vietiin hyvämaineisen porvarin taloon, ja siellä hän heräsi henkiin. Linnan rouva oli rukoillut Thomas de Cantelupea. William Craghin asia tuli esiin, kun 17 vuotta myöhemmin Thomas de Cantelupea alettiin kanonisoida, ja kaikki pyhimysehdokkaan tekemät ihmeet piti tutkia ja kirjata.

Robert Bartlett on käyttänyt William Craghin tapausta tutkiakseen keskiajan oikeuskäytäntöjä, Walesin maanomistusoloja ja pyhimykseksi julistamisen prosessia. Pikku kirja on aivan kiinnostavaa luettavaa, vaikka se ei vastaakaan kutkuttavimpiin kysymyksiin (tuskin niihin olisi saatu vastausta edes paikan päällä, saati 700 vuotta myöhemmin): miksi lady Mary halusi niin kiihkeästi ensin pelastaa William Craghin hirrestä ja sitten rukoilla hänen puolestaan? (Samaan hirsipuuhun hirtettiin toinen walesilainen, ja vieläpä aatelismies, mutta hänen puolestaan ei Thomas de Cantelupea vaivattu)? Miksi lady Maryn aviomies vihasi niin kiihkeästi juuri William Craghia, vaikka kapinaan osallistui satoja muita? (Ryöstöt ja murhat liittyivät nimenomaan walesilaisten kapinaan englantilaista lääninherraa vastaan.) Ja miten hirttämisiin tottuneiden todistajien kuolleeksi toteama mies heräsi henkiin?

Vähän sama juttu kuin sukututkimuksessa. Ihmiset haluavat tietoja esivanhemmistaan ja kaivelevat kirkonkirjoja. Se, mitä he todella haluavat tietää, on tavoittamattomissa; millaisia he olivat, miten he elivät, olivatko he onnellisia vai onnettomia. Näihin kysymyksiin ei vastausta löydy, vain pölyisiä arkistoja. Samoin ei löydy vastausta walesilaiseen ongelmaan. Löytyvät vain kuoret.