Per Olof Enquist: Blanche ja Marie

Charcot luennoimassa, Blanche Wittman näyte-esineenä

Onko tämä kirja romaani vai dokumentti? Selasin kirja-arvosteluja, eikä kukaan muukaan tiennyt. Marie Curie on todellinen henkilö, niin on myös professori Charcot. Todellinen oli myös Blanche Wittman, Salpetriere-sairaalan kuuluisin hysteerikko. Charcotin naisnäyttelystä on kirjoittanut Anna Kortelainen kirjassaan "Levoton nainen".

Enqvist antaa Blanchen kertoa oudon tarinansa, kun häneltä oli säteilysairauden vuoksi amputoitu molemmat jalat ja toinen käsi. Kirja on levottomuutta herättävä yritys ratkaista rakkauden arvoitus: se tuntuu rinnastavan rakkauden toiseen näkymättömään, mutt tappavaan myrkkyyn, radioaktiiviseen säteilyyn. Kaunista, mutta tuhoaa uhrinsa. Blanche kertoo rakkaudestaan Charcotiin ja tämän rakkaudesta häneen, joka Blanchen mukaan tappoi Charcotin (mutta oliko Blanche koskaan Charcotin mukana matkalla?) sekä Marie Curiesta ja Paul Langevinista, joiden suhde tuhosi Marie Curien uran. Suhde oli todellinen ja herätti Ranskassa juuri sellaisen myrskyn kuin kirjassa kuvataan, mutta tuhosiko se Marien? Hänellä oli tärkeä rooli Ranskan puolella ensimmäisesä maailmansodassa ja myöhemmin hänet haudattiin Pantheoniin. Nämä tiedot ovat kirjan ulkopuolelta. Samoin on kysymys, ovatko Blanchen kolme kysymysten kirjaa todellisia. Enqvist väittää niin; toisten mukaan Blanche oli kirjoitustaidoton. Työskentelikö Blanche Marie Curien laboratoriossa? Saiko hän siellä säteilymyrkytyksen, vai Salpetrieren röntgenhuoneessa, jossa hän todella työskenteli?

Toden ja kuvitellun ero on yhtä epäselvä kuin sininen valo, jota Marie Curien polonium säteili. Mikä on kirjan sanoma? Rakkaus on myrkky, rakkaus on kuolema. Tiede tappaa. Kunnialla on lyhyempi puoliintumisaika kuin poloniumilla. Totuutta ei ole tai sitä ei voi tunnistaa. Häiritsevää ja levottomuutta herättävää (yhtä levotonta kuin naisten hysteria, naisen mystiikka).