Vernon Vinge: Aikaloukku
Scifiä 80-luvulta. Hiukan löysää, mutta luettavaa. Kirja on väljästi jatkoa Vingen krijalle "Rauhansota", jota en ole lukenut; kiinnostuneiden kannattaisi ehkä lukea kirjat järjestyksessä, koska "Aikaloukussa" on samoja henkiöitä kuin "Rauhansodassa".
Ihmiskunta on keksinyt kuplat, joita "Rauhansodassa" käytetään eristykseen, mutta joiden sitten havaitaan olevan ajassa eteenpäin siirtäviä staaseja. Kuplassa aika ei kulu, ja takaisin ei voi mennä. Jossakin vaiheessa ihmiskunta on kokenut äkillisen singulariteetin; kaikki kuplien ulkopuolella olevat ihmiset ovat noin vain kadonneet. Lisäksi useat kuplat ovat päätyneet todella pitkälle eteenpäin; 50 miljoonaa vuotta. Jotkut yksilöt ovat liikkuneet varovasti ja keränneet tekniikkaa matkaltaan - heistä on tullut "yliteknoja". Toiset ovat pudottautuneet kyydistä aikaisemmin; "aliteknot". Yliteknot ovat noukkineet matkan varrelta pulaan jääneitä yksilöitä, joten 50 vuoden päässä on noin 200 eriaikaista yksilöä. Eräs kupla on vielä vapautumatta, se sisältää noin 100 henkilöä. On laskettu, että 300 ihmistä on juuri ja juuri riittävä määrä ihmiskunnan jatkuvudelle. Valitettavasti nämä 300 ovat jakautuneet kahteen sotaisaan klaaniin ja sitoutumattomiin ja lisäksi yliteknoihin.
Yksi ylitekno surmataan poikkeuksellisella tavalla. On sovittu, että koko väestö siirtyy eteenpäin tietyn ajan, mutta Marta on tullut suljetuksi kuplien ulkopuolelle, elää elämänsä yksin erämaassa ja kuolee. Hänen sisarensa Jelén vaatii tietää, kuka on onnistunut aiheuttamaan tämän ja valitsee etsiväksi Wilin, hyvin varhaiselta ajalta peräisin olevan aliteknon, joka on poliisi ja joutunut takaa-ajamansa rikollisen juonimana kuplaan. Myös rikollinen on mukana pikku ihmisryhmässä ja Wil henkilökohtaisesti haluaa tietää, kuka hän on.
Avaruusoopperaa, sotaa ja seikkailua, hiukan huolimatonta ympäristökuvausta, ei kummoisiakaan ihmishahmoja, mutta riittävästi vauhtia pitämässä tarinaa yllä. Poikkeuksena on Martan erämaapäiväkirja, jonka Jelën on löytänyt - siinä on kunnon Robinsonadin aineksia.
Ihmiskunta on keksinyt kuplat, joita "Rauhansodassa" käytetään eristykseen, mutta joiden sitten havaitaan olevan ajassa eteenpäin siirtäviä staaseja. Kuplassa aika ei kulu, ja takaisin ei voi mennä. Jossakin vaiheessa ihmiskunta on kokenut äkillisen singulariteetin; kaikki kuplien ulkopuolella olevat ihmiset ovat noin vain kadonneet. Lisäksi useat kuplat ovat päätyneet todella pitkälle eteenpäin; 50 miljoonaa vuotta. Jotkut yksilöt ovat liikkuneet varovasti ja keränneet tekniikkaa matkaltaan - heistä on tullut "yliteknoja". Toiset ovat pudottautuneet kyydistä aikaisemmin; "aliteknot". Yliteknot ovat noukkineet matkan varrelta pulaan jääneitä yksilöitä, joten 50 vuoden päässä on noin 200 eriaikaista yksilöä. Eräs kupla on vielä vapautumatta, se sisältää noin 100 henkilöä. On laskettu, että 300 ihmistä on juuri ja juuri riittävä määrä ihmiskunnan jatkuvudelle. Valitettavasti nämä 300 ovat jakautuneet kahteen sotaisaan klaaniin ja sitoutumattomiin ja lisäksi yliteknoihin.
Yksi ylitekno surmataan poikkeuksellisella tavalla. On sovittu, että koko väestö siirtyy eteenpäin tietyn ajan, mutta Marta on tullut suljetuksi kuplien ulkopuolelle, elää elämänsä yksin erämaassa ja kuolee. Hänen sisarensa Jelén vaatii tietää, kuka on onnistunut aiheuttamaan tämän ja valitsee etsiväksi Wilin, hyvin varhaiselta ajalta peräisin olevan aliteknon, joka on poliisi ja joutunut takaa-ajamansa rikollisen juonimana kuplaan. Myös rikollinen on mukana pikku ihmisryhmässä ja Wil henkilökohtaisesti haluaa tietää, kuka hän on.
Avaruusoopperaa, sotaa ja seikkailua, hiukan huolimatonta ympäristökuvausta, ei kummoisiakaan ihmishahmoja, mutta riittävästi vauhtia pitämässä tarinaa yllä. Poikkeuksena on Martan erämaapäiväkirja, jonka Jelën on löytänyt - siinä on kunnon Robinsonadin aineksia.
posted by Mette | 2:38 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home