Philippa Gregory: The Other Queen
Hardwickin Bess neljännen avioliittonsa aikaan - huomatkaa uskomaton helminauha
Philippa Gregory kirjoittaa itse vuoisa karttaneensa Maria Stuartia aiheena, koska hän piti tätä idioottina.
Philippan kirja sijoittuu Marian neljään ensimmäiseen vankeusvuoteen Englannissa. Valinta on epätavallinen ja nostaa esiin epätavallisia henkilöitä. Kirjan keskihahmona ei ole kuningatar Elisabeth, vaan Maria Stuart ja hänen isännikseen määrätyt Shrewsburyn jaarli ja hänen vastavihitty vaimonsa, Hardwickin Bess. Bess oli poikkeuksellinen nainen, neljännessä avioliitossaan. Hän oli syntynyt köyhän lesken tyttärenä, mutta noussut harkituilla avioliitoilla ja vielä huomattavasti enemmän älykkäällä liikevaistolla ja taipumattomalla tarmolla valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi naiseksi. Hänen vastustajanaan politiikassa ja rakkaudessa on Maria Stuart, viettelijätär, johon kaikki miehet rakastuvat, myös Bessin aviomies.
Maria oli kohtalokas nainen, koska hän uskoi loppuun asti kuninkaiden jumalallisiin oikeuksiin eikä siekaillut flirttailla, valehdella, rikkoa sanaansa ja juonitella saadakseen sen, mikä hänestä oikeuden mukaan hänelle kuului: Skotlannin, Ranskan ja Englannin kruunut. Bess oli vakaa protestantti ja kuningatar Elisabethin vankkumaton kannattaja, joka myöskään ei siekaillut vakoilla vierastaan ja raportoida Elisabethin neuvonantajalle ja vakoilujärjestön johtajalle, William Cecilille. Kolmas käytännöllinen juonittelija oli kuningatar Elisabeth. Näiden kolmen naisen (ja luonnollisesti Cecilin) välissä poloisella Shrewsburyllä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Hän oli vanhakantainen ylimys, joka uskoi kunniaan, rehellisyyteen ja ylempien säätyjen asemaan. Lisäksi hän rakastui toivottomasti Maria Stuartiin.
Näistä aineksista Philippa on rakentanut kirjan, joka on täynnä jännittäviä käänteitä ja voimakkaita ihmishahmoja ja joka lisäksi on historiallisesti täysin todenmukainen (no, Shrewsburyn rakastuminen Mariaan on tietenkin otaksumaa, mutta monet seikat viittaavat siihen, muun muassa Shrewsburyn silmitön tuhlaaminen, kun Maria oli kyseessä - jopa aatelisenkin olisi luullut harkitsevan ennen kuin panttasi maata voidakseen kustantaa Marialle valkoviiniä kasvojen pesuun (!) ja luutunsoittajan Ranskasta - palvelijoineen tietysti).
Philippa Gregory kirjoittaa itse vuoisa karttaneensa Maria Stuartia aiheena, koska hän piti tätä idioottina.
"En halunnut kuluttaa kahta vuotta naiseen, joka kadotti ei yhtä tai kahta, vaan kolme aviomiestä ja kuningaskuntaa"Philipan mielen muutti John Guyn Maria-elämäkerta, jossa tämä kuvataan kykenevänä naisena, joka yritti hallita hallitsematonta valtakuntaa, Skotlantia.
Philippan kirja sijoittuu Marian neljään ensimmäiseen vankeusvuoteen Englannissa. Valinta on epätavallinen ja nostaa esiin epätavallisia henkilöitä. Kirjan keskihahmona ei ole kuningatar Elisabeth, vaan Maria Stuart ja hänen isännikseen määrätyt Shrewsburyn jaarli ja hänen vastavihitty vaimonsa, Hardwickin Bess. Bess oli poikkeuksellinen nainen, neljännessä avioliitossaan. Hän oli syntynyt köyhän lesken tyttärenä, mutta noussut harkituilla avioliitoilla ja vielä huomattavasti enemmän älykkäällä liikevaistolla ja taipumattomalla tarmolla valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi naiseksi. Hänen vastustajanaan politiikassa ja rakkaudessa on Maria Stuart, viettelijätär, johon kaikki miehet rakastuvat, myös Bessin aviomies.
Maria oli kohtalokas nainen, koska hän uskoi loppuun asti kuninkaiden jumalallisiin oikeuksiin eikä siekaillut flirttailla, valehdella, rikkoa sanaansa ja juonitella saadakseen sen, mikä hänestä oikeuden mukaan hänelle kuului: Skotlannin, Ranskan ja Englannin kruunut. Bess oli vakaa protestantti ja kuningatar Elisabethin vankkumaton kannattaja, joka myöskään ei siekaillut vakoilla vierastaan ja raportoida Elisabethin neuvonantajalle ja vakoilujärjestön johtajalle, William Cecilille. Kolmas käytännöllinen juonittelija oli kuningatar Elisabeth. Näiden kolmen naisen (ja luonnollisesti Cecilin) välissä poloisella Shrewsburyllä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Hän oli vanhakantainen ylimys, joka uskoi kunniaan, rehellisyyteen ja ylempien säätyjen asemaan. Lisäksi hän rakastui toivottomasti Maria Stuartiin.
Näistä aineksista Philippa on rakentanut kirjan, joka on täynnä jännittäviä käänteitä ja voimakkaita ihmishahmoja ja joka lisäksi on historiallisesti täysin todenmukainen (no, Shrewsburyn rakastuminen Mariaan on tietenkin otaksumaa, mutta monet seikat viittaavat siihen, muun muassa Shrewsburyn silmitön tuhlaaminen, kun Maria oli kyseessä - jopa aatelisenkin olisi luullut harkitsevan ennen kuin panttasi maata voidakseen kustantaa Marialle valkoviiniä kasvojen pesuun (!) ja luutunsoittajan Ranskasta - palvelijoineen tietysti).
0 Comments:
Post a Comment
<< Home