Kazuo Ishiguro: Silmissä siintävät vuoret

Ishigurosta on tullut kirjoittajanuransa aikana suuri nimi, varsinkin kirjansa "Pitkän päivän ilta" ja siitä tehdyn maailmanmenestysfilmin mukana. Minusta hänen parhaitaan on silti esikoisteos, joka on suomennettu nimellä "Silmissä siintävät vuoret". Kirja on Englantiin muuttaneen japanilaisnaisen minäkerrontaa, jossa eri kerrokset ahdistavasti peittävät toisensa ja todellisuus hämmentyy.

Echiko on asunut vuosia Englannissa. Hänen englantilainen aviomiehensä on kuollut. Echikolla on kaksi tytärtä, japanilainen Keiko ja japanilais-englantilainen Niki. Niki asuu Lontoossa englantilaisen miesystävänsä kanssa, mutta on tullut tapaamaan äitiään, koska hänen siarpuolensa Keiko on hirttäytynyt huoneessaan Liverpoolissa, josa hän on elänyt yksin viimeiset kuusi vuotta.

Minusta Nikin pitäisi olla huolestuneempi äidistään. Echikon henkinen tila ei ole hyvä. Vaikuttaa siltä, että Keikon huone talossa ahdistaa häntä - Keikon läsnäolo tuntuu. (Myös Niki tuntee sen, mutta torjuu ajatuksen.) Echiko muistelee ja näkee unia ajasta, jolloin hän odotti Keikoa Nagasakissa heti sodan jälkeen.

Echiko oli naimisissa ilmeisen piittaamattoman Jiron kanssa. Muistoissa Jiron isä on käymässä. Echiko pitää apestaan enemmän kuin miehestään. Kirjassa vihjataan, että Echiko menetti perheensä ja sulhasensa tai rakastettunsa sodassa - mahdollisesti atomipommille ja appi otti hänet huostaansa naittaakseen hänet pojalleen.

Echiko tutustui yksinäisyydessään Sachiko-nimiseen naiseen, melko rahvaanomaiseen, joka on Tokion pommitusten pakolainen. Sachikolla on Mariko-niminen tytär, joka vetää Echikoa puoleensa, vaikka on outo, torjuva lapsi. Sachiko on vakuuttunut (tai mahtaako uskoa todellisuudessa?), että hänen juoppo, amerikkalainen rakastajansa vie hänet ja Marikon Amerikkaan parempaan elämään.

Viimeistään tässä kohdassa muistot ja aaveet sekoittuvat Echikon mielessä. Alueella on surmattu lapsia - yksi on hirtetty. Kun Echiko etsii Marikoa joen rannalta, hänen jalkaansa takertuu köysi. Mariko puhuu naisesta, joak vie hänet metsään asumaan - Sachiko kertoo, että Marikolla on muistikuva tokiolaisesta naisesta, jonka he näkivät hukuttamassa vauvaa. Sachiko hukuttaa Marikon kissanpojat samasa asennossa, jonka Sachiko kuvaili. Echiko vie Marikon kerran köysiradalla ylös huviretkelle. Kirjan lopussa Echiko muistelee päivää, jona Keiko viihtyi huviretkellä, ja näkee mielssään kuvan, jossa hän etsii Keikoa joen rannalta, ja tämä kysyy "Miksi sinulla on tuo?" "Tämä? Se tarttui äsken sandaaliini."

Hirttäytynyt lapsi Liverpoolissa, hirtetty lapsi Nagasakissa. Köysi. Nikin olisi pitänyt huolehtia äidistään paremmin.