Amos Oz: Pantteri kellarissa

Paikka on Jerusalem, vuosi 1947 - britit pitävät vielä valtaa, juutalaiset vastarintamiehet ammuskelevat öisin. Amoksen kirjat muistuttavat, että britit olivat Palestiinan juutalaisten verivihollisia. Poika, lempinimeltään Profi (professorista), on perustanut vastarintaliikkeen kahden toverinsa kanssa. He rakentavat rakettia, jonka aikovat ampua Englannin kuninkaan linnaan pakottaakseen englantilaiset lähtemään Palestiinasta.

Profi tuntuu kummallisen lapselliselta 12-vuotiaaksi, jonka isällä on suuri kirjasto historia- ja maantieteen kirjoja ja karttoja, joita Profi ahneesti tutkii. Luulenpa selityksen olevan, että Profi on todellisuudessa Amos, joka oli 1947 8-vuotias. Sen ikäisen voi kuvitella rakentavan hylätyistä pölynimurin osista rakettia. Profi on muutenkin hiukan ymmällään - hän käy salaa opettamassa hepreaa lihavalle, yhtä eksyneelle englantilaiselle sotapoliisilla, jota hän uskoo vakoilevansa (vaikka naapurin parikymppinen kaunotar keksii heti englantilaisen todelliset motiivit "vaikka tuskin hän sinulle vaaraksi on". Panttereita ovat vallanjanoiset, nälkäiset tyypit, kuten Profin vastarintatoveri Ben Hur. Profista ei pantteria tule, vaikka hän miten haluaisi.

Jotenkin hyvin surullinen kirja yksinäisestä pojasta, jonka ympärillä hautuu todellinen sota, mutta joka ei pysty ratkaisemaan yhtään aikuisten elämän arvoitusta (vaikka lukijat, ja tietenkin aikuinen Profi, Amos, kykenevät). Onko mitään surullisempaa kuin aikuisena muistella lapsuuden viattomuutta, jota muut pettivät?