Fritz Leiber: Our Lady of Darkness

Fritz Leiberiltä on käännetty joitakin Lankhmar-tarinoita (kiitos, Vaskikirjat!), mutta Suomessa on jäänyt huomiotta, että hän oli elegantti suurkaupungin kauhua kuvannut kirjoittaja. Our Lady of Darkness on tiivis pikku teos, jonka ahdistavaa tunnelmaa on vaikea ylittää - M.R.James voi onnistua parhaimmillaan hyvin erilaisessa ympäristössä, mutta kaupunkikuvauksissa ei kukaan.

Kirjassa Frantz-niminen alkoholiongelmasta toipuva, halvoilla kauhutarinoilla itsensä elättävä kirjailija (ihmeellinen yhteensopivuus Fritz Leiberin kanssa) asuu vanhassa hotellista vuokra-asunnoiksi muutetussa talossa. Hän on löytänyt antikvariaatista yhteen sidotut tuntemattoman de Castries -nimisen kirjailijan Megalopolis-nimisen kirjan, jossa pohditaan sitä, miten suurkaupungit synnyttävät pelkällä olemassaolollaan paramentaalisia olioita, ja kesken jääneen päiväkirjan, jonka Frantz epäilee olevan Clark Ashton Smithin kirjoittama - koko kirja on täynnä sisäpiirin viitteitä. Kun Frantz tulee katsoneeksi ikkunastaan kiikarilla San Franciscon siluettia, Corona Heights -nimisellä kukkulalla hahmo näyttää vilkuttavan hänelle. Ja kun hän lähtee uteliaana kiipeämään Corona Heightsille ja koettaa löytää oman ikkunansa, tunkeilija onkin siellä... Ja mikä rakennus olikaan päiväkirjassa mainittu 607 Rhodes?

Frantzin odysseia kauhun maailmaan kestää loppujen lopuksi vain vuorokauden, mutta lukijakin alkaa katsoa epäluuloisesti pysäköityjä autoja ja varoa jättämästä kirjoja levälleen pimeän jälkeen. En uskalla edes kuvitella, millainen kirjan vaikutus on San Franciscossa asuviin ihmisiin.