Juliane Hielscher: Äiti, katso pingviinikaloja

Olen kuollut, ainakin niin kuollut kuin voi olla, kun vielä elää.

Cap Finisterren lähellä Galiciassa on pieni Punta del Cambion kylä. Sinne päätyy kaksi sisältä rikkinäistä saksalaisnaista. Helenen elämässä on tapahtunut niin paha katastrofi, että hän on sulkenut ulos menneisyyden lisäksi koko ulkomaailman. Häntä hoitaa Hermana Consuelo, luostarin ainoa nunna.

Lea on 18-vuotias, raivoisa, ahdistunut ja riivattu. Hänen vanhempansa ovat lähettäneet hänet asumaan enon luo. Tämä on nainut kylän naisen käydessään pyhiinvaellusmatkalla Santiago de Compostelassa. Lea ja Helene tulevat vedetyiksi toistensa pariin ja kylän piiriin. Punta del Cambio on vanhempi kuin kristinusko, ja sen vanha taika alkaa vaikuttaa.

Vaikea sanoa, mikä kirjassa viehättää. Tarina ikään kuin ajelehtii, mutta aikanaan se ajelehtii lepoon. Samoin ajelehtivat Helene ja Lea, ja myös sisar Consuelo, yksinäinen Don Salvio ja muut kylän asukkaat. Uskonnollisuus tavallaan ajelehtii sekin, mitään nimenomaista ei sanota, jokin vain on läsnä.

Ehkä tästä voisi pitää.