Olli Löytty: Maltillinen hutu

Löytyn esseet pitäisi panna koulujen opetuslistalle. Tai ainakin aikuisten opetuslaitoksiin, lapset ja nuoret eivät vielä ole kasvaneet suvitsevuuteen ja maltillisuuteen, joita edellyttävät omista poikkeavat ajatukset. Löytty nimittäin ravistelee pikkuisen yleisiä näkemyksiä kulttuurista, niistä "toisista" ja jopa suvaitsevuudesta.

Aiheina ovat niin mustat itäsaksalaiset Namibiassa, intialaiset silakat kuin päähän kietaistu kulttuurikin. Suomalainen omaperäinen kulttuuri saa osansa, samoin monikulttuuri, joka monien ajatuksissa on jotakin, joka juuri on hyökkäämässä ikiaikojen Suomeen. (Tarkoitan, että mikä on suomalaisen elämäntavan perusta? Peruna. Ja - mistäs se taas tulikaan? Entä karjalanpiirakat?)

Lopuksi Löytty ravistelee hampaat irvissä harjoitettua suvaitsevuutta ja ehdottaa, että jospa vain opettelisimme sietämään toisiamme. Se riittää. Ei tarvita muuta kuin sietää naapureita, joiden ruoka tuoksuu erilaiselta porraskäytävässä. Näin pienestä on inhimillinen käytös kiinni.

Kiitoksia, Olli! Olen ylpeä siitä, että Tampereella on kunnia olla maltillisen ja selkeästi sanovan kirjailijan kotikaupunki. Maltillisuus nimittäin lienee kaikkein väheksytyin hyve - ja kaikkein tärkein. Kuten Löyttykin mainitsee.