Edgar Allan Poe: Kootut kertomukset

Edgar Allan Poe on kauhukirjallisuuden klassikkoja, ja tämä kertomuskokoelma osoittaa, miksi. Poe on selvästi ollut H.P.Lovecraftin, Jules Vernen ja Arthur Conan Doylen innoittaja. Ennen Jaana Kaparin suururakkaa en olisi tiennyt, että Poella on muitakin nuolia viinessään - hän on ollut aikansa tieteestä syvästi kiinnostunut (mesmerismi, ilmapallot, jopa kuumatkat), tuonut julki suorastaan ilkiömäisen pirullisesti mielipiteensä aikansa sanomalehtikulttuurin suhteen, ja kirjoitellut ilkikurisia pikku juttuja, joissa rönsyää epätavallinen huumori. Otetaan esimerkki tarinasta "Paholainen kellotornissa", jonka saksalaiskylässä on torin ympärillä kaksitoista taloa, kaikki samanlaisia:

Pojat taas ovat kaikki kolme puutarhassa hoitamassa sikaa. He ovat kahden jalan pituisia.Heillä on kolmikolkkahatut, sinipunaiset liivit reisiin asti, polvipituiset nahkahousut, punaiset villasukat, tukevat kengät isoin hopeasoljin ja pitkät sortuukit, joissa on isot helmiäisnapit. Jokaisella on myös suussaan piippu ja oikeassa kädessään pieni tanakka kello.Pojat tuprauttavat ja katselevat, ja katselevat ja tuprauttavat. Sika - joka on lihava ja laiska - väliin poimii kaaleista putoilevia irtolehtiä, väliin taas potkaisee kullattua leikkikelloa, jonka vintiöt ovat sitoneet senkin saparoon, jotta se näyttäisi yhtä hienolta kuin kissa. [Kissalle oli aikaisemmassa kappaleessa sidottu kello häntään.]

Joitakin kysymyksiä painos jättää. Jaana Kapari on kirjoittanut useimpiin tarinoihin suorastaan uuvuttavan pikkutarkat selitykset. Kirjoitin "useimpiin", koska toisista selitykset puuttuvat kokonaan, vaikka sanotuissa tarinoissa on kääntämättä pitkiäkin ranskan- tai latinankielisiä sitaatteja, joita kieliä ei ole kohtuullista odottaa lukijan kääntelevän ilman suoemntajan tukea. On pakko epäillä, että sanottujen tarinoiden selitykset ovat yksinkertaisesti unohtuneet painoksesta. Lisäksi joitakin sanoja on korostettu kursiivilla ilman, että mainitun fonttilajin käyttö olisi yhtään perusteltua. Jää kysymys, onko Poe itse tehnyt sanotun korostuksen, vai onko se Kaparin valinta? Myönään, että pohdinnat ovat vähäisiä aiheen laajuuteen nähden, mutta vaatimattomana lukijana saanen jäädä kummastelemaan?