Sharyn McCrumb: She Walks These Hills
Sharynin Appalakki-sarjan ehkä paras kirja. Sharyn uskaltaa tässä tuoda yliluonnollisenkin esiin. Nora Bonesteel on Hamelinin pikkukylän nainen, jolla on "toinen näkö". "She Walks These Hills" -kirjassa hän on hiljainen tarkkailija.
Hamelinin lähellä, Ashe-vuoren tienoilla, kulkee samaa reittiä kolme vaeltajaa, joista yksikään ei ole aivan tästä maailmasta eikä kuulu sinne, missä on. Harm Sorleyn juuret ovat syvällä Appalakeilla, hän on nuori aviomies ja nuori isä, kun hän kohottaa kirveen naapuriaan vastaan. Harm on köyhä ja hänellä on rettelöijän maine, ja naapurilla on vaikutusvaltaa. Niinpä Harm tuomitaan ensimmäisen asteen murhasta 63 vuoden vankeuteen - hän pääsisi vankilasta 103-vuotiaana. Hän lukee vankilassa äitinsä Raamattua ja kolmenkymmenen vankeusvuoden jälkeen hänen sormensa alle osuu ennelause, joka saa hänet pakenemaan vankilasta ja suuntaamaan kotiin. Harmilla on kuitenkin Korsakoffin syndrooma - hän muistaa elämänsä vain tiettyyn hetkeen - aikaan ennen murhaa - ja sen jälkeiset tapahtumat eivät tartu hänen muistiinsa. Harm kulkee vuorten yli ilman tietoa siitä, missä hän on, miksi hän on siellä ja mitä viisi minuuttia aikaisemmin tapahtui. Hän muistaa vain nuoren vaimonsa ja pienen lapsensa ja suuntaa kotiin heidän luokseen 30 vuotta myöhässä.
Toinen vaeltaja on Jeremy Cobb, Virginia Techin professori. Hän luennoi etnohistoriasta ja pitää luentosarjaa Appalakkien ensimmäisistä valkoisista asuttajista. Esimerkkinään hän pitää Katie Wyleriä, siirtolaisperheen tytärtä, jonka intiaanit ryöstivät ja veivät kauas ja joka pakeni ja käveli koko matkan kotiin 1700-luvulla. Jeremy päättää tavoittaa jotakin Katien maailmasta kulkemalla itse osan matkasta. Jeremyllä ei tosin ole minkäänlaista kokemusta patikoinnista eikä Appalakeista, joten hänen elämyksensä ovat farssimaisia - tai olisivat, ellei kysymys olisi hänen hengestään.
Kolmas kulkija on Katie Wyler, joka ei koskaan ole lakannut kulkemasta. Hänet näkee Nora Bonesteel ja matkansa varrella ne, jotka liittyvät hänen kohtaloonsa: Harm ja Jeremy. Kaikkien polut risteytyvät kirjan mittaan.
Kirjan voi lukea jännityskirjana, ihmiskuvauksena tai kummitusjuttuna. Jokaisella tavalla se toimii komeasti.
Hamelinin lähellä, Ashe-vuoren tienoilla, kulkee samaa reittiä kolme vaeltajaa, joista yksikään ei ole aivan tästä maailmasta eikä kuulu sinne, missä on. Harm Sorleyn juuret ovat syvällä Appalakeilla, hän on nuori aviomies ja nuori isä, kun hän kohottaa kirveen naapuriaan vastaan. Harm on köyhä ja hänellä on rettelöijän maine, ja naapurilla on vaikutusvaltaa. Niinpä Harm tuomitaan ensimmäisen asteen murhasta 63 vuoden vankeuteen - hän pääsisi vankilasta 103-vuotiaana. Hän lukee vankilassa äitinsä Raamattua ja kolmenkymmenen vankeusvuoden jälkeen hänen sormensa alle osuu ennelause, joka saa hänet pakenemaan vankilasta ja suuntaamaan kotiin. Harmilla on kuitenkin Korsakoffin syndrooma - hän muistaa elämänsä vain tiettyyn hetkeen - aikaan ennen murhaa - ja sen jälkeiset tapahtumat eivät tartu hänen muistiinsa. Harm kulkee vuorten yli ilman tietoa siitä, missä hän on, miksi hän on siellä ja mitä viisi minuuttia aikaisemmin tapahtui. Hän muistaa vain nuoren vaimonsa ja pienen lapsensa ja suuntaa kotiin heidän luokseen 30 vuotta myöhässä.
Toinen vaeltaja on Jeremy Cobb, Virginia Techin professori. Hän luennoi etnohistoriasta ja pitää luentosarjaa Appalakkien ensimmäisistä valkoisista asuttajista. Esimerkkinään hän pitää Katie Wyleriä, siirtolaisperheen tytärtä, jonka intiaanit ryöstivät ja veivät kauas ja joka pakeni ja käveli koko matkan kotiin 1700-luvulla. Jeremy päättää tavoittaa jotakin Katien maailmasta kulkemalla itse osan matkasta. Jeremyllä ei tosin ole minkäänlaista kokemusta patikoinnista eikä Appalakeista, joten hänen elämyksensä ovat farssimaisia - tai olisivat, ellei kysymys olisi hänen hengestään.
Kolmas kulkija on Katie Wyler, joka ei koskaan ole lakannut kulkemasta. Hänet näkee Nora Bonesteel ja matkansa varrella ne, jotka liittyvät hänen kohtaloonsa: Harm ja Jeremy. Kaikkien polut risteytyvät kirjan mittaan.
Kirjan voi lukea jännityskirjana, ihmiskuvauksena tai kummitusjuttuna. Jokaisella tavalla se toimii komeasti.
posted by Mette | 6:28 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home