My Photo
Name:
Location: Tampere, Finland

Vapaasti temmeltämässä kirjojen ja Internetin ihmemaassa. Erityinen mielenkiinto pieniin eriskummallisuuksiin tässä suuressa maailmassa.

Tässä arviointeja vuoden 2006-2011 aikana lukemistani kirjoista.

Saturday, October 20, 2007

P.C.Hodgell: Dark of the Moon

Kirja on jatkoa "God Stalk" -kirjalle. Jame jättää Tai-Tastigonin vanhan Kendar-soturin ja sokean lumileopardin kanssa. Hän on etsimässä kaksoisveljeään Torisenia. Jamella on velvollisuus luovuttaa veljelleen heidän isänsä miekka ja sormus. Jame on kuitenkin viettänyt yli kymmenen vuotta "vaarallisessa pimeydessä" (Perimal Darkling) eikä muista mitään siitä ajasta. Hän ei ole myöskään ikääntynyt niiden vuosien aikana. Torisen on viettänyt vaikeita vuosia ja tullut valituksi Rathillienin kuninkaaksi. Kencyr-sukujen neuvosto on riitaisa ja juonitteleva ja erityisesti lordi Calderon yrittää surmata Torin.

RKaksosten välinen side saattaa molemmat pulaan useammin kuin kerran - toiselle tapahtuu sama kuin toisellekin, ja koska kumpikaan ei vietä erityisen rauhallista ja järkevää elämää, tilanteet käyvät loputtoman eriskummallisiksi. Lisäksi "vaarallinen pimeys" yrittää tuhota molemmat; muodonmuuttajat ajavat heitä takaa. Jamella on ongelmia sokean rosvopäällikön ja sukunsa tunnuksen, ihmisiä syövän yksisarvisen, rathornin, kanssa; Torisen joutuu käymään sotaa vaeltavien heimojen kanssa, jotka tuovat kentälle kolme miljoonaa soturia.

Rathillien on maailma, jossa lehdet muuttavat kahdesti vuodessa puusta toiseen, jalokivileuoiksi kutsutut perhoset syövät ihmisiä, hovirunoilija on ihmissusi ja Tori kanniskelee mukanaan löytämiään lapsen luita, jotka esiintyvät varjolapsena ja pelastavat hänet useammin kuin kerran. Bardi nimeltä Ashke tulee hauntin (miten senkin kääntäisi) puremaksi ja muuttuu itsekin hauntiksi - "Hän on outo nainen ja käy nopeasti oudommaksi", sanoo Torin armeijankomentaja, berserkkiraivoon sortuva Harn - ja lisäksi Kencyrien kolmikasvoinen jumala on tuhoamassa omia temppeleitään ja romahduttamassa kaupunkeja niiden päälle. Ei levon hetkeä kaksosille, joiden äiti kiertää keräämässä sieluja ja isä raivoaa linnakkeessa, jossa hän kuoli viisitoista vuotta aikaisemmin.

Hodgell on ilmeisesti harvojen kirjailija päätellen siitä, että olen kahdenkymmenen vuoden aikana onnistunut keräämään neljä kirjaa kolmelta eri kustantajalta, joista yksi on yliopiston kirjapaino. Jossakin pitäisi liikkua vielä novellikokoelma samasta aiheesta, mutta sitä en ole tavoittanut. Jatkan yrittämistä.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home