Mirkka Lappalainen: Susimessu

Nuijasota näyttää aivan eri jutulta, kun sitä katsotaan euroopalaiselsta näkökulmasta, kuten Lappalainen tekee. Enää ei ole kysymys suomalaisten talonpoikien japinast, oikeutetusta tai ei, vaan pienestä sivuepisodista kahden valtauskonnon - katolisuuden ja luterilaisuuden - ja kahden valtataistelijan - Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin - välillä. Suomi sotkeutui asiaan, koska Sigismundin verikoira, Klaus Fleming, piti valtaa Suomessa ja kieltäytyi hajoittamasta sotaväkeä, joten hän piti yll vihattua linnaleiriä. Pääongelma oli kuitenkin - yli ja ohi Flemingin kuoleman - Sigismundin ja Kustaa Vaasan viimeisen toimintakykyisen pojan (Maunu-herttua oli mielenvikainen), Kaarlen välillä. Koska Sigismund oli katolinen ja Kaarle protestanttinen (hän kannatti kalvinismia, mutta se oli sentään liikaa rutosalaisille), kamppailu oli myös uskontojen välinen.

Vahva historiallinen kysymys - nuijasota - pannaan tässä kirjassa laajempiin kehyksiin. Historiasta kiinnostuneille tämä on hyvä kirja, vaikka rehellisesti sanoen lukeminen oli jossakin määrin puurtamista. Tyyli on tylsää, mutta sisältö ja aihe valistavia.