Iris Chang; The Chinese in America

Iris Chang on kirjoittanut tarkan historian kiinalaisista Amerikasta Kalifornian kultaryntäyksestä nykypäivään asti. Hän kertoo yksilöistä ja ryhmistä, yhteiskunnan ylä- ja alakerroksista, odottamattomista ihmiskohtaloista. Astronautti-isät ja laskuvarjolapset tulevat tutuiksi. Nämä käsitteet ovat nykyajalta; astronautti-isät ovat Hongkongin rikkaita liikemiehiä, jotka ovat vieneet vaimonsa ja lapsensa Yhdysvaltoihin tai Kanadaan asumaan ja sukkuloivat itse Tyynenmeren yli toimistoidensa Hongkongissa ja kotiensa Amerikassa välillä. Laskuvarjolapset taas ovat kahdeksasta vuodesta ylöspäin olevia lapsia, jotka taiwanilaiset vanhemmat ovat lähettäneet kouluttautumaan Yhdyvaltoihin jonkun sukulaisen hoiviin tai jopa täysin yksinään, koska Taiwanin opiskeluelämä on kurkunleikkaajamentaliteetin valtaama ja Yhdysvalloissa on sentään vähän helpompaa. (Tulee mieleen Virginia Techin koulumurhaaja, ilmeisesti laskuvarjolapsi, joka ei kestänyt.)

Varhaisemmilta ajoilta yllättäviä kiinalaisryhmiä olivat Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen Etelän plantaaseille palkatut maatyöläiset, joista plantaasien omistajat luulivat saavansa mustia korvaavia, nöyriä työntekijöitä. Kiinalaiset palkkasivat tulkkeja ja asianajajia, teettivät päteviä sopimuksia ja loppujen lopuksi jättivät puuvillan ja siirtyivät pikkukauppiaiksi, joiden etuna oli kätevä välittäjän asema mustien ja valkoisten välillä.

Iris Chang tuo esiin Yhdysvaltojen paljaan tai piilevän rasismin, joka kiinalaisten kohdalla helpotti hetkeksi toisen maailmansodan aikana, kun japanilaiset saivat kantaa vihamielisyyden taakan (useat kiinalaiset panivat rintaansa napin, jossa luki: "Minä olen kiinalainen.") Kommunisti-Kiinan pelko aiheutti monia shokeeraavia FBI:n hyökkäyksiä ja oikeusmurhia jopa taiwanilaisten tiedemiesten ja IT-työntekijöiden joukossa; FBI ei tehnyt eroa taiwanilaisten ja mannerkiinalaisten kesken.

Kirjan läpäisevä teema onkin kiinalaisten huono kohtelu vuosikymmenestä toiseen 1800-luvulta asti ja se sitkeys ja toimintatarmo, jolla kiinalaiset ovat hakeneet paikkaansa tässä yhteiskunnassa, josa vinot silmät ovat riittäneet leimaamaan ihmisen. Toinen linja on se tuho, jota Kiinassa on syntynyt, kun Amerikassa nälkäpalkalla raatavat miehet ovat säästöillään nostaneet Kiinan "Kultavuoren vaimojen" ja heidän perheidensä elintasoa valuuttojen erilaisen arvostuksen vuoksi - tämä tilanne jatkuu edelleen, kun "käärmeenpäät" toimittavat lisää salakuljetettuja kiinalaisia raatamaan Yhdsyvalloissa ja nämä lähettävät uurastuksen tulokset Kiinassa asuville prinsseilleen ja prinsessoilleen. Näyttää muuten siltä, että Suomesa tavatut salakuljetetu kiinalaiset ovat suuntaamassaYhdysvaltoihin - matkareitit ovat rutiininomaisesti kierrelleet jopa Afrikan kautta, joten miksi ei Suomen?

Hyvin tutkittu kirja, asenteellinen, mutta asenteellisuuden ymmärtää - Iris Changilla on oma perhe ojassa.