Jason Goodwin: Bellini-kortti
Bellinin maalaamaksi uskottu Mehmed II:n muotokuva
Goodwinin etsijähahmo, eunukki Yashim, saa hankalan tehtävän - vai saako hän tehtävän? Vanha sulttaani on kuollut. Uusi on perin nuori ja hänen uudella suurvisiirillään Residillä on perin paljon valtaa. Resid etsii Yashimin käsiinsä ja ilmoittaa, että sulttaani on saanut selville, että Venetsiassa on hänen suuren esi-isänsä Mehmed II:n muotokuva, ja sulttaani haluaa sen. Resid eisttää viestin niin vihjaillen ja uhkaavasti, että Yashim ei saa selville, halutaanko hänen etsivän maalauksen vai päinvastoin; onko se kielletty.
Yashim pysyy Istanbulissa ja lähettää puolestaan ystävänsä, Puolan suurlähettiläs Palewskin, joka esiintyy amerikkalaisena taiteenkeräilijänä, mister Brettinä. Jutun piti olla yksinkertainen. Joko maalaus on Venetsiassa ja myytävänä, tai sitä ei ole. Näin helpolla eivät Palewski ja Yashim pääse; maalaus osoittautuu olevan parinkin murhan arvoinen. Venetsia kuuluu kertomuksen aikaan Itävallalle ja heilläkin on sanansa sanottavana.
1800-luvun Venetsia on mielenkiintoinen ympäristö, kirjassa on paljon kiinnostavia henkilöitä (ja Yashim pääsee pariin kertaan paneutumaan intohimoonsa, ruuanlaittoon) ja loppuratkaisu tömähti ainakin minuun suoraan kulman takaa.
Goodwinin kirjat ovat hauskoja, jännittäviä, rikkaita ja vieläpä opettavaisiakin, vaikka niitä ruokareseptejä ilman tulisin kyllä toimeen.
Niin, ja Bellinin maalaus on todella olemassa, ja hämmästyttävä juttu se onkin - sen maalaamisen aikaan islamilaisessa maailmassa ei tunnettu länsimaista muotokuvataidetta eikä hyväksytty sitä, kuten - varokaa, nyt seuraa mainos - Orhan Pamuk on kuvannut kirjassaan "Nimeni on punainen".
Yashim pysyy Istanbulissa ja lähettää puolestaan ystävänsä, Puolan suurlähettiläs Palewskin, joka esiintyy amerikkalaisena taiteenkeräilijänä, mister Brettinä. Jutun piti olla yksinkertainen. Joko maalaus on Venetsiassa ja myytävänä, tai sitä ei ole. Näin helpolla eivät Palewski ja Yashim pääse; maalaus osoittautuu olevan parinkin murhan arvoinen. Venetsia kuuluu kertomuksen aikaan Itävallalle ja heilläkin on sanansa sanottavana.
1800-luvun Venetsia on mielenkiintoinen ympäristö, kirjassa on paljon kiinnostavia henkilöitä (ja Yashim pääsee pariin kertaan paneutumaan intohimoonsa, ruuanlaittoon) ja loppuratkaisu tömähti ainakin minuun suoraan kulman takaa.
Goodwinin kirjat ovat hauskoja, jännittäviä, rikkaita ja vieläpä opettavaisiakin, vaikka niitä ruokareseptejä ilman tulisin kyllä toimeen.
Niin, ja Bellinin maalaus on todella olemassa, ja hämmästyttävä juttu se onkin - sen maalaamisen aikaan islamilaisessa maailmassa ei tunnettu länsimaista muotokuvataidetta eikä hyväksytty sitä, kuten - varokaa, nyt seuraa mainos - Orhan Pamuk on kuvannut kirjassaan "Nimeni on punainen".
0 Comments:
Post a Comment
<< Home