Joan D. Vinge: Outcasts of Heaven Belt
Joan Vinge oli todella kova nimi 1980-luvun alussa kirjansa "Snow Queen" jälkeen. Sitten hän lakkasi kirjoittamasta mitään suurten mittojen työtä. "Outcasts of Heaven Belt" on pieni space opera -kirja, mutta ei yhtään hassumpi.
Morningside on planeetta, jolla siirtokunta sinnittelee kynsillään yhteistyön voimalla. Ympäristössä on muita pieniä siirtokuntia, ja Morningsiden asukkaat ovat rakentaneet ramscoop-aluksen siirtokuntien väliseen liikenteeseen. Yhteisö päättää aluksen valmistuttua lähettää sen Heaven-nimiseen, tähteä ympäröivään asteroidivyöhykkeeseen, joka on tunnettu rikkaudestaan, tekniikastaan ja raakamateriaaleistaan. Kun Ranger-alus saapuu perille, Heaven Belt on käynyt läpi raskaan sisällissodan, jost on säilynyt vain Lansing, entinen pääkaupunki, joka sinnittelee varastamalla vetyä Discuksen, järjestelmän ainoan kaasujättiläisen, kuilta; Discus, joka puolestaan vaihtaa tekniikkaa vedyllään Demarkia-asteroidiryhmältä; ja Demarkia itse, ainoa Taivasvyön asteroidiryhmä, jolla on tekniikkaa jäljellä, mutta joka taas on riippuvainen Discuksen vedystä. Eikä kukaan halua antaa mitään toisille, vaan matalapolttoinen sotatila on viemässä Heavenia helvettiin.
Discuksen aseistetut alukset ampuvat heti, kun Ranger tulee järjestelmään. Ranger pääsee pakoon, mutta seitsemän hengen miehistöstä kuolee viisi. Miehistö on muodostunut yhdestä suurperheestä, joten isku on sitäkin ankarampi. Sitten aseistamaton Ranger saa huomata olevansa Taivasvyön tavoitelluin saalis, ja sen on saatava tankattua vetyä paluumatkaa varten. Peli käy kovaksi, kun kaksi Lansingin nuorta yrittää varastaa aluksen, Demarkian laivasto ajaa Rangeria takaa ja saman tekevät Discuksenkin alukset. Demarkian lähettämä neuvottelija on panttivankina Rangerissa, ja hän, kaksi jäljellä olevaa miehistön jäsentä, Lansingin nuoret rosvot ja kissa yrittävät keksiä, miten estää Taivasvyön viimeisten rippeiden sortumisen uuteen sisällissotaan ja samalla pelastaa Rangerin takaisin Morningsideen.
Seuraa juonipaljastus: jostakin löytyy vähän tervettä järkeä ja kaikki päättyy onnellisesti. Tarinan opetus: ahneus tuhoaa, yhteistyö voittaa.
Morningside on planeetta, jolla siirtokunta sinnittelee kynsillään yhteistyön voimalla. Ympäristössä on muita pieniä siirtokuntia, ja Morningsiden asukkaat ovat rakentaneet ramscoop-aluksen siirtokuntien väliseen liikenteeseen. Yhteisö päättää aluksen valmistuttua lähettää sen Heaven-nimiseen, tähteä ympäröivään asteroidivyöhykkeeseen, joka on tunnettu rikkaudestaan, tekniikastaan ja raakamateriaaleistaan. Kun Ranger-alus saapuu perille, Heaven Belt on käynyt läpi raskaan sisällissodan, jost on säilynyt vain Lansing, entinen pääkaupunki, joka sinnittelee varastamalla vetyä Discuksen, järjestelmän ainoan kaasujättiläisen, kuilta; Discus, joka puolestaan vaihtaa tekniikkaa vedyllään Demarkia-asteroidiryhmältä; ja Demarkia itse, ainoa Taivasvyön asteroidiryhmä, jolla on tekniikkaa jäljellä, mutta joka taas on riippuvainen Discuksen vedystä. Eikä kukaan halua antaa mitään toisille, vaan matalapolttoinen sotatila on viemässä Heavenia helvettiin.
Discuksen aseistetut alukset ampuvat heti, kun Ranger tulee järjestelmään. Ranger pääsee pakoon, mutta seitsemän hengen miehistöstä kuolee viisi. Miehistö on muodostunut yhdestä suurperheestä, joten isku on sitäkin ankarampi. Sitten aseistamaton Ranger saa huomata olevansa Taivasvyön tavoitelluin saalis, ja sen on saatava tankattua vetyä paluumatkaa varten. Peli käy kovaksi, kun kaksi Lansingin nuorta yrittää varastaa aluksen, Demarkian laivasto ajaa Rangeria takaa ja saman tekevät Discuksenkin alukset. Demarkian lähettämä neuvottelija on panttivankina Rangerissa, ja hän, kaksi jäljellä olevaa miehistön jäsentä, Lansingin nuoret rosvot ja kissa yrittävät keksiä, miten estää Taivasvyön viimeisten rippeiden sortumisen uuteen sisällissotaan ja samalla pelastaa Rangerin takaisin Morningsideen.
Seuraa juonipaljastus: jostakin löytyy vähän tervettä järkeä ja kaikki päättyy onnellisesti. Tarinan opetus: ahneus tuhoaa, yhteistyö voittaa.
posted by Mette | 9:06 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home