Ursula LeGuin: Maameren tarinat 5-6

Painoksessa on aikaisemmin erikseen julkaistut novellikokoelma "Kertomuksia Maamereltä" ja romaani "Toinen tuuli". Hyvä valinta, koska novellikokoelmaan erikseen ei kannata aikaansa tuhlata. Ei mitenkään pahalla, mutta novellit vaikuttavat leipäteksteiltä lukuunottamatta viimeistä, "Sudenkorentoa", joka on välttämätän "Toisen tuulen" ymmärtämiseksi.

Kiehtovaa, miten Ursula LeGuin on "Tehanusta" alkaen kääntänyt Maameri-tarinoiden linjaa naismyöteiseksi. Häntä moitittiin uransa alusta asti ei-feministiseksi kirjailijaksi aikana, jolloin science fictionia harrastavat naiset pahasti kaipasivat naista lipunkantajakseen. Ursula joutui puolustautumaan useasti (ja aika rammasti). Sitten, kun naisia astui sankoin joukoin fantasian alueella esiin, Ursula on myös kääntänyt linjaansa.

Tämä eit arkoita, että hän olisi huono kirjailija, mutta mielestäni tämä näkökanta auttaa ymmärtämään "Kertomuksia Maamereltä" -sarjan novelleja. Ursula joutui kirjoittamaan luomansa maailman uusiksi. "Toinen tuuli" -kirjaan mennessä työ oli tehty. Siinä kaikki toimivat päähenkilöt ovat naisia - kuningas Lebannen murjottaa, Ged odottaa vaimoa kotiin, ja päärooleissa ovat kaksi karginaista, Tenar ja kargiprinsessa Seserakh, sekä kaksi lohikäärmenaista, Tehanu ja Irian. (Irian on siis "Sudenkorento"-novellin sankaritar.) Jopa ukkolohikäärmeeksi aikaisemmin kutsuttu Kalessin on todennäköisesti naispuolinen.

Muuten "Toinen tuuli" on upea kuvaus maailman mullistuksesta ja todellinen päätös Maameri-sarjalle.