Anu Kaipainen: Kaarinan veriballadi

Kangasalla tunnetaan edelleen verikivi - itse asiassa sitä pidetään matkailunähtävyytenä; heillä on jopa rastiviesti "Verikiven virsta". Eräs versio balladista löytyy Internetistäkin, tosin pikkuisen eri sanoituksena kuin Anu Kaipaisen käyttämä. Netin versiossa puhutaan Hannunlahden Kaarinasta, mutta yleensä tyttö on nimetty Kuussalon Kaarinaksi, jota nimeä Anu Kaipainenkin käyttää.

Kirja on ovela tarina, jossa balladin perinteiseen kerrontaan on sijoitettu tasa-arvoasiaa, nykyajan kauhuja, naisten ja lasten murhia, kidutuksia ja muuta ikiaikaista. Kertomusta kuljettavat kertoja, Kaipainen itse, ja Kisälli, jonka tarkoitus on luoda balladi ja joka yrittää johdatella henkilöitä. Sen sijaan hän johdattelee itsensä ajattomaksi hahmoksi, joka alussa juttelee kirkonvartijalle pääparin kuoltua ja lopussa suntiolle aivan nykyajassa.

Kirjan kaikki henkilöt rimpuilevat rooliensa kanssa. He yrittävät kovasti olla aivan oikeita ihmisiä, mutta balladimuoto pakottaa heidät ottamaan hahmot, jotka eivät heille sovi. Parhaansa mukaan heräävät eloon Kaarinan äiti, noidaksi kutsuttu; pyöveli, joka ehkä on Kaarinan isä; ja Hovinherra, Kaarinan lemmityn isä. Itse sankari, Klaus-knaappi, on jokseenkin uivelo tyyppi. Jotenkuten hän hommansa hoitaa.

Kiehtova tarina, joka noukkii aineksensa historiasta, suomalaisista tangoista, runoudesta ja sanomalehtien uutisista.