Kansojen kirjallisuus 11

"Kansojen kirjallisuus" 70-luvulla taisi olla viimeinen ponnistus luoda kattava ja massiivinen kirjallisuushistoria suomalaiseen käyttöön. Sarja tehtiin pohjoismaisin voimin, siinä on 12 osaa ja se päättyy vuoteen 1965. Tokkopa näinä Internetin aikoina yksikään kustantamo ryhtyy enää tällaiseen voimannäyttöön.

Hankin sarjan, koska en saanut mistään käsiini Henrik Schückin sarjaa "Yleinen kirjallisuuden historia". Sitä näkee toisinaan antikvariaateissa, mutta hinta on viimeksi katsoessani noussut jo liian korkealla minun budjetilleni. Schück ei välttämättä ole niitä luotettavimpia, ja sen aikajana loppui 1800-lukuun, mutta niin viihdyttävä ja lennokkaasti kirjoitettu, että käy itsekin romaanista.

Sen sijaan "Kansojen kirjallisuus" on melko kuivakasta tekstiä, mutta pyrkii olemaan laaja ja kattava ja on siis varsin hyvä katsaus, kun tarvitsee tietoa jostakin ajasta. Tunsin tarvetta verrytellä tietojani sotien välisestä kirjallisuudesta, joten luin osan 11. Se sisältää myös katsauksen Kreikan, Balkanin, Etelä-Amerikan ja Afrikan kirjallisuuteen 1960-luvulle asti. Tuntui hämmentävältä todeta, että Afrikan kirjallisuutta ei käytännöllisesti katsoen ollut - Afrikan maat olivat juuri itsenäistymässä - ja Kreikka oli vasta päässyt eroon sotilasjuntasta.

Varhaisemmalta ajalta - osan varsinainen sisältö kattaa maailmansotien väliset vuodet - katsaus oli juuri sitä, mitä tällä hetkellä kaipasin. Kuvitus on häpeämättömän tanskalaista - tanskaksi käännettyjen kirjojen kansia, kuvia tanskalaisista teatteriesityksistä ja niin edelleen. Sinänsä sivuseikka, mutta valottaa sitä, miten oletetusti "tasapuolinen ja kattava" vanhetessaan paljastaa trendinsä.

Joka tapauksessa, kuten jo totesin, sarja on varmasti ainoa laadussaan ja jääkin sellaiseksi.