William Gibson: Hahmontunnistus

Kun William Gibson aikoinaan "Neurovelhon" mukana loi kyberpunkin ja intoutui tekoälyistä, en pitänyt hänen kirjoistaan. Niillä ei ollut kontaktipintaa mihinkään, mitä maailmasta tiesin.

Nyt on maailma ottanut Gibsonia kiinni ja hän on toipunut futuristisesta huumastaan. "Hahmontunnistus" on ensimmäinen todellinen Internet-romaani. Se on myös realistinen romaani tästä sähköisestä maailmasta, jossa nyt elämme. En pysty panemaan sormeani yhteenkään kohtaan kirjassa ja sanomaan: "Tuo nyt ei kyllä voi olla totta."

Päähenkilö on Cayce, joka ammatikseen tunnistaa trendejä ennen kuin ne ovat yleisiä. Hänen palveluksensa ovat kalliita, mutta elintärkeitä eteenpäin pyrkiville yrityksille. Hänellä on myös onelma, joka sekä auttaa että haittaa ammatissa. Hän on allerginen tuotemerkeille. Hän saa kirjaimellissti paniikkireaktion nähdessään Tommy Hilfinger-, Prada- tai Michelin-tunnuksia. Hänen isänsä katosi WTC-katastrofin aikana ja äiti kuuntelee tyhjiä nauhoja, koska valkoisessa kohinassa on viestejä tuonpuoleisesta.

Caycella on myös harrastus; hän metsästää Internetiin ilmestyviä videopätkiä, jotka ovat poikkeuksellisen lumoavia ja ovat keränneet ympärilleen kultin kiihkeästi netissä keskustelevia harrastajia. Kukaan ei tiedä, mistä pätkät tulevat, ovatko ne osa kokonaisuutta vai vain sikermä ilman alkua ja loppua ja ennen kaikkea, kuka niitä tekee ja miksi.

Kun Cayce päättää ison mainostoimiston uudesta logosta ja sen johtaja palkkaa hänet tutkimaan mystisen "footagen" alkuperää ja samanaikaisesti joku vakoilee ja pelottelee häntä, Caycen elämä alkaa kulkea oudoilla raiteilla.