Christian Jacq: Hieroglyfien arvoitus

Hautamaalaus Deir-el-Medinehistä, joka mainitaan kirjassa. Panin kuvan tähän tuomaan hiukan realismia Jacqin ylisanoja purskuviin kuvauksiin hautamaalauksista.

Christian Jacq on luonut itselleen maailmanmaineen muinaista Egyptiä käsittelevillä krijoillaan. Hän on egyptologian professori, mutta itse maassa hän ilmeisesti on vieraillut vain turistina - arkeologi hän ei ole.

"Hieroglyfien arvoitus" on hänen ensimmäinen menestysromaaninsa. Kirja kuvaa Champollionin retkikunnan matkaa tutkimaan Egyptin muinaismuistoja. Matkakirjamaisista jaksoista päätellen se perustuu Champollionin matkapäiväkirjaan, mutta sanoisin, että Jacq on koristellut tarinaa melko tavalla. Voin uskoa Egyptiä Champollionin aikana Egyptiä hallinneen Mehmed Alin olleen vaikeasti pideltävä tyyppi, ja Ranskan silloinen Rasnkan Egyptin-konsuli Drovetti oli hautavaras (ja kannattavaa kauppa varmasti olikin). Rosvoja, varkaita ja muuta sen kaltaista tielle varmaan myös osui. Sen sijaan salamurhajat, salaperäiset veljeskunnat, kauniit englantilaiset vakoilijattaret ja erityisesti muinaisen Egyptin ihmeellisiä voimia antava mystiikka ovat kyllä Jacqin omia koristeita. New Age -tyyppinen ajattelu korostuu tässä kirjassa paljon enemmän kuin vaikkapa Jacqin Ramses-sarjassa; munaiset egyptiläiset toki saivat uskoa loitsuihinsa ja jumaliinsa, mutta 1800-luvun tiedemieheltä se on hiukan - no - epätieteellistä. Ei pidä unohtaa myöskään hypnotisoimalla skorpioninpuremia parantavaa geologia, joka rupeaa erakoksi erämaahan.

On sitä huonompiakin viihdekirjoja luettu, jos kohta parempiakin.