C.S.Lewis: Matka Venukseen
Pidän Lewisin scifi-trilogian muista osista, mutta tämä Venus-matka tökkii. Yritin taas uudelleen, mutta edelleen tökkii. Lewis on avoimen uskonnollinen ja käy tässä läpi syntiinlankeemustarinaa. Tällä kertaa paholainen nujerretaan, kun trilogian sankari, professori Ransom, ottaa käyttöön "lihaksikkaan kristillisyyden" keinot.
Ennen tätä voiman näyttöä kirjassa on käyty pitkiä uskonnollisia keskusteluja vihreän naisen (Venuksen Eevan), Ransomin ja epäihmisen (avaruusaluksen rakentaneen professori Westonin, jonka ruumiin paholainen on ottanut haltuunsa) välillä. Sitä paitsi on kuvattu Venuksen maisemia pikemminkin runoilijan kuin biologin silmin. Valitan; tämä kaikki on edelleenkin tylsää.
- Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, tästä saat - tarkoitan aamen, Ransom sanoi ja paiskasi kiven kaikin voimin päin epäihmisen kasvoja.
Ennen tätä voiman näyttöä kirjassa on käyty pitkiä uskonnollisia keskusteluja vihreän naisen (Venuksen Eevan), Ransomin ja epäihmisen (avaruusaluksen rakentaneen professori Westonin, jonka ruumiin paholainen on ottanut haltuunsa) välillä. Sitä paitsi on kuvattu Venuksen maisemia pikemminkin runoilijan kuin biologin silmin. Valitan; tämä kaikki on edelleenkin tylsää.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home