William J. Burroughs: Climate Change in Prehistory
Hankala kirja ensin kiinnostuneen maallikon luettavaksi, mutta kun on tarkkana, todellinen aarreaitta. Kirjoittaja antaa kerran tieteellisen termin lyhennyksineen (esim. Last Glacial Maximum, LGM) ja sen jälkeen käyttää johdonmukaisesti pelkkää kirjainlyhennettä. Vuosituhannet on ilmaistu lyhennyksin kya (tuhatta vuotta sitten; 35 000 vuotta sitten eli n. 33 000 eKr on 35 kya) ja ajanjaksot vastaavasti kyr, tuhannen vuoden jakso.
Kunhan tässä viidakossa alkaa selvitä, kirja on kiinnostava ja täynnä löytöjä. Ensin selvitetään, mihin muinaisen ilmaston mittaus perustuu. Minulle uusia keinoja siitepölytutkimuksen, meren pieneliöstön ja jäätikkökerrostumien lisäksi oli mm. kovakuoriaistutkimus; eri kuoriaiset viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, ja niiden peitinsiivet säilyvät hyvin. Sitten kaivaudutaan mittausten kertomaan. Tietoja verrataan koko ajan toisiin, eri puolella maapalloa tehtyyn tutkimukseen; mikään ei jää yhden seikan varaan, vaan kaikki mahdollinen varmistetaan. Pohja pitää.
Ilmaston muutoksissa ei riitä pohtia, onko ilmasto eri aikoina kylmennyt, lämmennyt, kuivunut tai käynyt sateiseksi. Myös muutosten äkkinäisyys on tärkeää. Tässä suhteessa ihmiskunnalla on käynyt hyvä onni. Ilmasto oli äärimmäisen vaihteleva 100 kya asti, sen jälkeen muutokset ovat loiventuneet. Jääkausikin on siedettävä, jos tietää suunnilleen, millaista säätä seuraavana vuonna on odotettavissa. Tiedoksi; tämän hetken säävaihtelut ovat leppeitä tuulenvirejä muinaisuuteen verrattuna, eikä kukaan takaa, että sää säilyy näin ennustettavana. (Jos luulette, että hurrikaani Katrina oli jotakin, ajatelkaa makean veden järven Lake Agassizin tyhjenemistä Atlanttiin 8,2 kya, joka käänsi kaikki merivirrat ja muutti koko ilmaston
Ihmisten kulttuurievoluutio on johtunut paljolti säästä. Maanviljelyksen ja kaupunkikulttuurin ilmaantuminen 4 kya johtui siitä, että ensin oli erittäin edullinen sääjakso. Metsästäjä-keräilijät saattoivat asettua aloilleen ja tehdä paljon lapsia. Sitten sää yllättäen huononi - kylmemmäksi ja kuivemmaksi. Ihmiset joutuivat pakon ajamina viljelemään siihen asti keräämiään kasveja.
Luiden molekyylitutkimusten perusteella neandertalilaiset söivät lähes pelkkää lihaa, kun taas nykyihmiset nauttivat monipuolista ravintoa - kalaa ja kasveja. Niinpä neandertalilaisiin kolahti pahemmin arojen muuttuminen metsiksi, joissa suuria nisäkkäitä on paljon vähemmän. Nykyihmiset selvisivät, neandertalit eivät. (Tutkijan mukaan Neandertalin ihmiset olivat vaikuttavan jykeviä: "rugbyn pelaajat kalpenisivat kauhusta joutuessaan kiistaan neandertalin kanssa"; tämä oli sopeutumaa kylmään ja rasittavaan ilmastoon.)
VIelä yksi pieni, mutta yllättävä yksityiskohta; ihmiset alkoivat käyttää vaatteita noin 70 kya. Perustelu: ihmisten asuinpaikoilta löydetyt päätäit mutatoituivat n. 70 kya vaatetäiksi. Vaatetäi elää ihmisen iholla, mutta munii vaatteisiin. Siis ihmisillä täytyi silloin jo olla vaatteita, MOT.
Paljon ammennettavaa ja suurin osa aivan viime aikojen tutkimusta.
Kunhan tässä viidakossa alkaa selvitä, kirja on kiinnostava ja täynnä löytöjä. Ensin selvitetään, mihin muinaisen ilmaston mittaus perustuu. Minulle uusia keinoja siitepölytutkimuksen, meren pieneliöstön ja jäätikkökerrostumien lisäksi oli mm. kovakuoriaistutkimus; eri kuoriaiset viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, ja niiden peitinsiivet säilyvät hyvin. Sitten kaivaudutaan mittausten kertomaan. Tietoja verrataan koko ajan toisiin, eri puolella maapalloa tehtyyn tutkimukseen; mikään ei jää yhden seikan varaan, vaan kaikki mahdollinen varmistetaan. Pohja pitää.
Ilmaston muutoksissa ei riitä pohtia, onko ilmasto eri aikoina kylmennyt, lämmennyt, kuivunut tai käynyt sateiseksi. Myös muutosten äkkinäisyys on tärkeää. Tässä suhteessa ihmiskunnalla on käynyt hyvä onni. Ilmasto oli äärimmäisen vaihteleva 100 kya asti, sen jälkeen muutokset ovat loiventuneet. Jääkausikin on siedettävä, jos tietää suunnilleen, millaista säätä seuraavana vuonna on odotettavissa. Tiedoksi; tämän hetken säävaihtelut ovat leppeitä tuulenvirejä muinaisuuteen verrattuna, eikä kukaan takaa, että sää säilyy näin ennustettavana. (Jos luulette, että hurrikaani Katrina oli jotakin, ajatelkaa makean veden järven Lake Agassizin tyhjenemistä Atlanttiin 8,2 kya, joka käänsi kaikki merivirrat ja muutti koko ilmaston
Ihmisten kulttuurievoluutio on johtunut paljolti säästä. Maanviljelyksen ja kaupunkikulttuurin ilmaantuminen 4 kya johtui siitä, että ensin oli erittäin edullinen sääjakso. Metsästäjä-keräilijät saattoivat asettua aloilleen ja tehdä paljon lapsia. Sitten sää yllättäen huononi - kylmemmäksi ja kuivemmaksi. Ihmiset joutuivat pakon ajamina viljelemään siihen asti keräämiään kasveja.
Luiden molekyylitutkimusten perusteella neandertalilaiset söivät lähes pelkkää lihaa, kun taas nykyihmiset nauttivat monipuolista ravintoa - kalaa ja kasveja. Niinpä neandertalilaisiin kolahti pahemmin arojen muuttuminen metsiksi, joissa suuria nisäkkäitä on paljon vähemmän. Nykyihmiset selvisivät, neandertalit eivät. (Tutkijan mukaan Neandertalin ihmiset olivat vaikuttavan jykeviä: "rugbyn pelaajat kalpenisivat kauhusta joutuessaan kiistaan neandertalin kanssa"; tämä oli sopeutumaa kylmään ja rasittavaan ilmastoon.)
VIelä yksi pieni, mutta yllättävä yksityiskohta; ihmiset alkoivat käyttää vaatteita noin 70 kya. Perustelu: ihmisten asuinpaikoilta löydetyt päätäit mutatoituivat n. 70 kya vaatetäiksi. Vaatetäi elää ihmisen iholla, mutta munii vaatteisiin. Siis ihmisillä täytyi silloin jo olla vaatteita, MOT.
Paljon ammennettavaa ja suurin osa aivan viime aikojen tutkimusta.
posted by Mette | 11:10 PM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home