Ann-Marie MacDonald: Armon yö

Melodramaattisempaa melodraamaa en ole koskaan lukenut. Huomaa, että kirja on nuoren kirjailijan esikoisteos (näytelmiä lukuunottamatta), koska hän on nuoruuden uhkarohkeudella heittänyt peliin kaiken ja keittiön tiskipöydänkin. Kurinalaisuuden puutetta on pakko jopa ihmetellä, varsinkin, kun MacDonaldin toinen kirja "Linnuntietä" on hyvinkin kurinalainen ja kypsä.

Kirjan mielettömän perheen pää on James Piper, naisenhakkaaja ja väärällä tavalla pikku tyttöihin mielistynyt. Pikku tyttöjä hänen perheessään riittää. Kaikkea löytyy; insestiä, pedofiliaa, mielenvikaisuutta, transvestiittejä, uskonnollista hulluutta, ampumakohtauksia, väkivaltaa. Kokonaisuus on silti pikemminkin karnevaalia kuin tragediaa.

Ei liittynyt mielikirjojeni joukkoon, mutta olipa lukukokemus.