Laura Kolbe: Ihanuuksien ihmemaa

Laura Kolbe on vuosia pohtinut Suomea ja suomalaisuutta, viimeksi ulkoministeriön maabrändivaltuuskunnassa. "Ihanuuksien ihmemaa" pohtii suomalaisuuden ristiriitoja ja merkillisyyksiä.

Kolbe on aina kummastellut teknisen, betonilähiöissä asuvan kansan intoa kuvata itsensä maana, jossa juodaan kahvia nuotiolla tunturissa. Esimerkkinä hän kertoo, miten Matkailun edistämiskeskus Amsterdamissa kuljetti eri tilaisuuksissa täytettyä poroa. Lopulta Kolbe parahti: "Pitääkö tuota ihmeen sarvieläintä raahata joka paikkaan?" Johon kummastunut johtaja sanoi, että pitää, alankomaalaiset rakastavat sitä.

Joten poroista olemme pääsemättömissä - mutta mitä muuta suomalaisuuteen kuuluu? Ainakin ainutlaatuinen yhteys välillä kaupunki/mökkielämä, tekninen edistys/sauna ja järvenselkä, kännykkä/vaiteliaisuus. Ja monta muuta asiaa, jotka Kolbe on kartoittanut. Suomalaiset uskovat olevansa ainutlaatuisia ja ovatkin, mutta juuri ne todella ainutlaatuiset asiat eivät pistä suomalaisten omaan silmään - ne ovat meille normaalia elämää. On katsottava ulkopuolelta, ulkomaalaisen silmin. Koululaiset kadulla reppu selässä, mummot puiston penkillä - ne hämmästyttävät muita.

Pienessä kirjassa on paljon pohdittavaa.