Mercedes Lackey: Magic's Pawn

Alkajaisiksi yleiskuva Mercedes Lackeyn Valdemar-kirjojen maailmasta. Valdemar (saanut nimensä ensimmäisen ruhtinaansa mukaan) on kuningaskunta, jossa tärkeimpiä henkilöitä ovat Airuet (Heralds). Kumppani Valitsee Airuensa (suuret alkukirjaimet ovat tahallisia). Kumppanit näyttävät valkoisilta, sinisilmäisiltä hevosilta, mutta itse asiassa he ovat maagisia olentoja, joiden olemus on paljastunut Mercedes Lackeyllekin vain vähitellen sarjan mittaan. Airueksi siis pääsee vain tulemalla Kumppanin Valitsemaksi; sen jälkeen molemmat ovat koko ikänsä telepaattisessa yhteydessä keskemään (vähän niin kuin Anne McCaffreyn Pern-sarjan lohikäärmeet).

Kirjoissa puhutaan koko ajan myyttisestä sankarista, viimeisestä Airut-Maagista nimeltään Vanyel. Magic's Pawn on tarina Vanyelista ja miten hänestä tuli Airut.

Kirja on itse asiassa täyttä siirappia. Vanyel on klassiseen tyyliin nuorukainen, jota kukaan ei ymmärrä eikä hyväksy. Hänen sukunsa paheksuu häntä, koska hän harrastaa musiikkia eikä heilu haarniskassa; hänen isänsä epäilee häntä, koska hän on liian komea mieheksi eikä jahtaa palvelustyttöjä; hänen äitinsä on utuinen olento, joka ei oikeasti välitä kenestäkään. Lopulta isä lähettää Vanyelin pääkaupunkiin tädin, Airut-Maagi Savilin kasvatettavaksi.

Täällä Vanyel löytää elämänsä suuren rakkauden, mutta taas menee pieleen; rakastettu on mies ja lisäksi korviinsa saakka sekaantunut verikostoon. Vanyelin asiat eivät voi huonommaksi mennä - vai voivatko? No, monen ruhjeen jälkeen Vanyel Valitaan ja hänestä tulee Airut. Trilogian kaksi seuraavaa kirjaa jatkavat hänen traagisen elämänsä seuraamista. Vanyel on todella byronilainen sankari - komea, synkkiä ajatuksia hautova, kammottavan menneisyyden omaava mies, johon kaikki rakastuvat, mutta joka ei rakasta ketään - vaikka hän samalla on myös ritari valkealla ratsullaan, joka pelastaa valtakuntia hädästä.

Kummastutan itseäni pitämällä aika tavalla tästä nyyhkytarinasta.