Agnes Sligh Turnbull: Piispan perintö
Turnbullin kirjat ovat minulla äitini peruja (hänen omakätinen nimikirjoituksensa etulehdillä). Sellainen perhetausta sopii näihin kirjoihin. L.M.Montgomeryn kirjoja lukeneen tytön on helppo siirtyä aikuisena Turnbullia lukemaan. Perhearvoja, hyvyyden voittoa pahoista ihmisistä, romanttista rakkautta.
"Piispan perintö" on tarina nuoresta papista ja hänen taisteluistaan isossa kaupunkiseurakunnassa. Papin näkemykset oikeudenmukaisuudesta eivät aivan kakistelematta mene alas rikkaiden kirkkoneuvoston jäsenten kurkusta. Vaikeuksia on myös rakkaudessa. Hän rakastaa syvästi ja voittaa vaimokseen hilpeän seurapiirikaunottaren, joka ei aivan istu papinrouvan rooliin. Vaikeilla hetkillä nuori Hilary löytää voimaa isoisänsä piispan jättämästä leikekirjasta, jossa aina on sopiva sana ongelmiin.
Kirjan lopussa puhkeaa sota ja nuoret miehet joutuvat lähtemään - myös Hilary. Tämä olisi aivan paikallaan, jos kyseessä olisi ensimmäinen maailmansota; kirjan maailma ja ihmisten ongelmat ovat kotoisin 1900-luvun alusta eivätkä 30-luvulta. Mahtoivatko Amerikan syvien lamavuosien ongelmat helpottua sillä, että nuoret pääsivät kesällä viikonloppuisin maatilalle lypsämään lehmiä ja vääntämään jäätelökonetta? Sota on kuitenkin se toinen ja kirjassa puhutaan Hitleristä ja Pearl Harborista. Kun pastori Hilary tuli sodasta (jos tuli), mahtoiko hän jo sallia vaimonsa juoda cocktaileja? Kirja kirjoitettiin vuonna 1947 (ja suomennettiin 1955).
Agnes Sligh Turnbull syntyi vuonna 1888 ja olisi saanut pysyä nuoruutensa ajan kuvauksissa koko kirjailijanuransa (hän kuoli 1982).
Herttainen tarina joka tapauksessa ja täynnä hyvyyttä ja valoa.
"Piispan perintö" on tarina nuoresta papista ja hänen taisteluistaan isossa kaupunkiseurakunnassa. Papin näkemykset oikeudenmukaisuudesta eivät aivan kakistelematta mene alas rikkaiden kirkkoneuvoston jäsenten kurkusta. Vaikeuksia on myös rakkaudessa. Hän rakastaa syvästi ja voittaa vaimokseen hilpeän seurapiirikaunottaren, joka ei aivan istu papinrouvan rooliin. Vaikeilla hetkillä nuori Hilary löytää voimaa isoisänsä piispan jättämästä leikekirjasta, jossa aina on sopiva sana ongelmiin.
Kirjan lopussa puhkeaa sota ja nuoret miehet joutuvat lähtemään - myös Hilary. Tämä olisi aivan paikallaan, jos kyseessä olisi ensimmäinen maailmansota; kirjan maailma ja ihmisten ongelmat ovat kotoisin 1900-luvun alusta eivätkä 30-luvulta. Mahtoivatko Amerikan syvien lamavuosien ongelmat helpottua sillä, että nuoret pääsivät kesällä viikonloppuisin maatilalle lypsämään lehmiä ja vääntämään jäätelökonetta? Sota on kuitenkin se toinen ja kirjassa puhutaan Hitleristä ja Pearl Harborista. Kun pastori Hilary tuli sodasta (jos tuli), mahtoiko hän jo sallia vaimonsa juoda cocktaileja? Kirja kirjoitettiin vuonna 1947 (ja suomennettiin 1955).
Agnes Sligh Turnbull syntyi vuonna 1888 ja olisi saanut pysyä nuoruutensa ajan kuvauksissa koko kirjailijanuransa (hän kuoli 1982).
Herttainen tarina joka tapauksessa ja täynnä hyvyyttä ja valoa.
posted by Mette | 5:46 AM
1 Comments:
Hei
en ole lukenut muita kommenttejasi lukemistasi kirjoista, mutta etsin Turnbullin suomennettuja kirjoja, ja tulin sen johdosta tänne.
Sanoit hyvin, että Turnbullin kirjat ovat hyvää jatkoa Montgomeryn lukeneille lukijoille :)
Löysin sattumoisin Turnbullin Tummien varjojen vuosi -kirjan kirpparilta eilen. Toivon, että kirja vastaisi aiemmin lukemiani.
Lukemisiin :)
Post a Comment
<< Home