Jack Higgins: Kovalla kädellä

Higgins on kirjoittanut kokonaisen sarjan Sean Dillon -kirjoja. Dillon on entinen IRA:n iskumies, joka on vasten tahtoaan värvätty Englannin salaiseen iskuryhmään. Iskuryhmän tapa on aina, kun he tappavat jonkun, kutsua paikalle tuhoamisosasto, joka puolessa tunnissa muuttaa ruumiit kolmen kilon paketiksi tuhkaa. Siistiä. Muita jatkuvasti vastaan tulevia maneereja on tapa ampua vastapuolen edustajia silmien väliin, mieluiten Waltherilla tai nilkkakotelossa pidetyllä Colt .22:lla, jossa on onttokärkiset luodit. Niin, ja noin 50 sivun välein joku humalainen mies putkahtaa kourimaan ja käpälöimään jotakin naista niin, että kulloinkin paikalla oleva sankari pääsee hakkaamaan käpälöijän tainnuksiin. Eli siis samalla kaavalla tehtyjä kirjoja tyyliin "aivot narikkaan".

Dillon itse on 165 cm pitkä, pellavapäinen mies, joka osaa kaikkea, ihan kaikkea. Sukeltaa, lentää mitä laitetta tahansa, tappaa millä keinolla hyvänsä, osaa englannin ja iirin lisäksi venäjää ja arabiaa, soittaa Gerswiniä pianolla, runoilee ja tuntee filosofit. Ei vehtaa naisten kanssa, mutta juo Bushmills-viskiä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja väliaikoina Krug-shamppanjaa lihaperunasoselaatikon painimeksi. Toisin sanoen erittäin ärsyttävä tyyppi.

Silti kirjoihin tulee jonkinlainen himo kuten pussilliseen lakritsaa - pakko lukea kerralla loppuun ja ruveta hakemaan ympäriltään lisää samaa. Tämän kertaisessa tapauksessa venäläiset tuppautuvat rajan yli Kosovoon polttamaan moskeijoita ja raiskaamaan alaikäisiä tyttöjä ja tämän kirjan erikoissankari Miller ampuu joukko-osaston luutnanttia silmien väliin. Putin itse antaa käskyn tappaa Miller ja varmemmaksi vakuudeksi Dillon - kaikki haluavat tappaa Dillonin. Erikoismauste: tässä kirjassa Dillon rakastuu 40-vuotiaaseen leskeen, joka on Cambridgen professori. Rakastuminen onkin paras puoli - suuri sankari on lempijänä ujo.