Georgette Heyer: Faro's Daughter

Regency-kauden romaani ajalta, jolloin yksityishenkilötkin saattoivat pitää pelitaloa - talon puolesta tarjottiin ilmainen ruoka ja juomat, ja kun pelipöytä voitti, talon ylläpitäjä nettosi summan.

Kirjan idea on, että pelihuoneita pidettiin ilman muuta kunniattomina (mitä ne tietenkin useimmiten olivatkin). Tässä kirjassa jännite rakennetaan sen ympärille, että pelitaloa pitää yllä aivan kunniallinen leski, hyvästä perheestä, jolla on kaunis veljentytär. (Faro on aikakauden korttipeli.) Kun alaikäinen nuori mies rakastuu veljentyttäreen ja haluaa naida tämän, suku tietenkin nousee ankaraan vastarintaan. Nuoren miehen serkku, komea ja tietenkin rikas, päättää irroittaa syöjättären sukulaispojastaan keinoja kaihtamatta tietämättä, että nuori nainen on - tietenkin - kunniallinen ja täysin päättänyt, ettei aio naida kyseistä alaikäistä.

Kirjassa on Heyeriksikin epäuskottavia juonikuvioita, pari muuta nuorta paria ja muutama varsin mehukaskin kohtaus, ja lopussa kaikki oikeat henkilöt saavat toisensa. Tietenkin.

Kirja olisi roskaa ilman niitä paria aika mehukasta kohtausta (enkä tarkoita seksiä, vaan keskustelujännitteitä).