Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppa

Tasa-arvo-, koulutus- ja HIV/AIDS-kysymyksiin paneutunut, Afrikassa ikänsä asunut Gaile Parkin on kirjoittanut romaanin sydäntään lähellä olevista asioista. Melkoisesti hän saarnaa, vaikka tavoittelee "Naisten etsivätoimisto" -tyyppistä yksinkertaista kuvaustapaa. Kirja on silti varsin leppoisa ja kohtuullisen luettava.

Tansaniasta Ruandaan muuttanut Angel leipoo ammatikseen kakkuja eri tilaisuuksiin. Kakut vaikuttavat aika yksinkertaisilta - sokeri- tai sienikakkuja; Angelin erikoisuus on kakkujen muoto ja väritys. Lentämisestä haaveileva tyttö saa syntymäpäiväkakuksi lentokoneen, jonka pyrstössä kynttilät luovat vaikutelman savuvanasta ja liikeuralle pyrkivien naisten juhlakakku on Ruandan setelin näköinen. Kun eräs nainen haluaa täysvalkoisen, mzungu-tyyppisen (valkoisten ihmisten malliin) koristeettoman hääkakun, Angel pelkää menettävänsä kaikki asiakkaansa noin kehnon kakun vuoksi.

Angel järjestelee myös ihmisten asioita, mieluiten avioliittoja. Ongelmina tulevat esiin AIDS, kansanmurha ja pahoinpitelyt, lapsisotilaat, lapsiaan prostituutiolla elättävät naiset ja kaiken keskellä komeasti elävät wazungut - kansainvälisten järjestöjen työntekijät, joita laskutetaan kaikesta kymmenkertaisesti - onhan heillä rahaa.