Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus

Kirjassa on kiinnostava aihe ja ympäristö. Päähenkilö Jon on asianajaja, jonka isä antoi adoptioon 10-vuotiaana, kun pojan äiti teki itsemurhan. Jon on vihannut isäänsä siitä lähtien. Nyt isä on äkillisesti kuollut (murhattuna, kuten kirjan alussa heti selviää). Jon perii isänsä yrityksen - Libri di Lucan antikvariaatin.

Antikvariaatti on aina hyvä tapahtumaympäristö, ja kirjassa paljastetaan myös "lukijoiden" salaisuus. Jotkut ihmiset kykenevät lukemaan niin intensiivisesti, että heidän painotuksensa siirtyvät suoraan vastaanottajille ja muuttavat heidän kantojaan - jopa silloin, kun lukija lukee äänettömästi. Toiset ottavat vastaan kaiken kirjoituksen ympäriltään, heidän täytyy karttaa paikkoja, joissa on kirjoja ja kirjoitusta, koska tekstit huutavat heille, vaikka niitä ei luettaisikaan.

Hyvä alku menee mykkyrään huonolla aiheenkäsittelyllä, joudun surukseni ilmoittamaan. Konnaosasto haluaa vain vaikuttaa maailmanpolitiikkaan väkivalloin, Jon voimakkaana "lukijana" jakelee sähköiskuja ja polttaa taloja karrelle, ja murhia tehdään siellä täällä.

Minua kimpaannutti ensin kustantajan into verrata kirjaa Da Vinci -koodiin, mutta nyt ymmärrän sen. Molemmat ovat yhtä huonoja, latteita jännityskirjoja, jotka hukkaavat täysin hyvän aiheen.