Algernon Blackwood: Ancient Sorceries

Uusi painos Blackwoodin novelleista on Penguin Classics -sarjan kirjoja. Novellit on varustettu perusteellisilla viitteillä. Kokoelmaan on kerätty ne tärkeimmät Blackwood-novellit, jotka valitettavasti ovat kaikissa kokoelmissa. Jos ei vielä omista Blackwoodia, tämä on hyvä kirja aloittaa.

Blackwoodin kauhunovellit poikkeavat musuta genrestä siinä, että ne pääasiallsiesti kuvaavat luonnon herättämää kauhua - elementaalista vierautta, joka hiipii ihmisen sieluun. Varsinainen juoni on useissa aika heikko vaikutelmaan nähden - poikkeuksessa "Willows", joka on ansaitusti ylistetty ja erittäin ehjä kuvaus kahdesta miehestä Tonavan tulvassa.

Muut luontokuvaukset kohdistuvat autioon erämaahan (Wendigo), lumeen, hiekkaan (kokoelman heikoin, koska siinä on epäuskottavin juonikehys) ja kissoihin. Viimemainitussa - kokoelman niminovelli - ei oikeastaan ole juonikehystä ollenkaan ja loppukin jää avoimeksi, mutta vanhan kaupungin kissamainen tunnelma - kissuus? - on vaikuttava. "The Man Who Trees Loved" on vähän Tolkien-tyyppinen puunhalaajanovelli näin suomalaiseen makuun, mutta tuo mieleen metsänpeitot, vihreät miehet ja muut englantilaiset luontoaiheet. (Jaa, suomalainen metsänpeitto tulee ehkä paremmin esiin Wendigossa.)

Lisäksi kokoelmassa on pari okkulttista novellia ja yksi sielunvaellustarina. Kattava otos Blackwoodin ideoista.