William Shakespeare: Othello

"Othello" on aina ollut Shakespearen suosituimpia näytelmiä, erityisesti näyttämöllä. Ei ihme; se on kiinteä, dramaattinen, noudattaa tragedian lakeja ja siinä käsitellään kahta perusinhimillistä pahetta, kateutta ja mustasukkaisuutta.

Othelloa mainitaan näytelmän alusta saakka mauriksi. Häntä verrataan Barbary-hevoseen ja kerran sanotaan, että hän vie vaimonsa kotiin Mauretaniaan. Toisaalta häntä kerran (Cajanderin suomennoksessa) kutsutaan "rullahuuleksi". Jos hän on Pohjois-Afrikan berbereitä, hän on pikemminkin komea kuin "rullahuuli", mutta joka tapauksessa hänen ulkomuotoaan väheksytään koko ajan. Hän on paitsi "musta", myös "ruma". Lisäksi hän on paljon Desdemonaa vanhempi.

Nämä seikat ehkä saavat hänet niin herkästi uskomaan Desdemonan uskottomuuteen, mutta mikään puolustus ne eivät ole. Mustasukkainen perheväkivalta ei syytä tarvitse. Jagon juonittelutkin ovat loppujen lopuksi turhia. Noin luulevainen mies olisi päätynyt tappamaan vaimonsa, vaikka kukaan ei olisi asiaa edistänytkään.

Jago, tarinan konna, puolestaan esittää motiivikseen kateuden - tai hänen omalta kannaltaan oikeutetun vihan, koska hänet on syrjäytetty arvosta, jonka hän katsoo ansainneensa. Niinpä hän päättää kostaa sekä arvonimen saaneelle Cassiolle että ylennyksen määränneelle Othellolle. Tämän päivän työympäristössä lienee Jagoja kyllin. Cassiolla on ilmeisesti parempi koulutus - Jago kutsuu häntä "laskuherraksi" - ja lisäksi hän on hyvän näköinen. Kolmas tarinaan sotkeutunut, Rodrigo, on Desdemonan hylätty kosija ja kuvittelee koko ajan saavansa tytön, jos vain kiltisti tekee kuten Jago käskee.

Juonihan edistyy nopeasti ja ehjästi liinan ympärille. Desdemona on saanut liinan Othellolta. Kun Othello ensimmäisen kerran päästää mustasukkaisen raivonsa valloilleen - ilman mitään muuta syytä kuin vihjailut siitä, että jos Desdemona petti isänsä (mennessään naimisiin Othellon kanssa), hän voi pettää miehensäkin - Desdemona yrittää pyyhkiä Othellon otsaa. Tämä huiskaisee hänet sivuun, ja liina putoaa. Jago toimittaa liinan Cassion käsiin, ja Othello pitää sitä riittävänä todisteena vaimonsa petollisuudesta.

Othellon rooli on aikoinaan ollut suosittu, koska siinä sai raivota ja tömistää näyttämön lankkuja. Nykyään se varmaan olisi vaikeampi, mutta väkivaltaisen miehen roolin voi näytellä vakuuttavasti (esimerkiksi kohtaus, jossa Othello lyö Desdemonaa ihmisten nähden). Desdemonan hiljainen arvokkuus olisi antoisaa esitettävää. Lisäksi tulee Jagon vaimo Emilia, joka on valmis varastamaan Desdemonan liinan miehensä pyynnöstä, mutta raivoaa estottomasti, kun hänelle valkenee juonen tarkoitus. Samanaikaisesti koominen ja traaginen osa.

Joko ovat saaneet "Othellosta" uuden käännöksen? Pitääpä hankkia ja lukea nautinnokseen, minulla on vain nämä Cajanderit.