L.M.Montgomery: Sininen linna

Tämä kirja on niin rakas, että on pakko ensin luetella virheet. Huolimattomuutta esiintyy koko kirjan mitan. Pahin tapaus on Valancyn (sankarittaren) käynti takamaiden tanssiaisissa. Juhlat ovat hauskat kello yhteentoista asti, jolloin miehet alkavat olla juovuksissa. Barney (sankari) tulee pelastamaan Valancyn. He ajavat autolla tiehensä, mutta bensiini loppuu. Pari istuu autossa kolme tuntia. Minun laskuoppini mukaan kello on kaksi aamuyöllä, mutta hupsis - kelo onkin kymmenen illalla, ja eräs Valancyn sukulainen tulee kutsuilta kotiin ja antaa bensiiniä.

Toinen ärsytyspiste ovat luontokuvaukset, joille olen aina ollut jossakin määrin allerginen.

Sen jälkeen tulevatkin ne hurmauspisteet. Valancy täyttää 29 vuotta. Hän on koko sukunsa sortama, edessä ja takana pelkkää pelkoa ja masennusta - mitä mahdollisuuksia on vanhallapiialla, jolla ei ole rahaa? Sitten lääkäri kertoo, että hänellä on vakava sydänvika ja vuosi elinaikaa. Valancy vapautuu. Miksi enää pelätä? Vapautensa huipuksi hän kosii kylän lurjusta. Kerta kaikkiaan ihastuttava kuvaus. Kuorrutusta tulee ehkä liikaakin, kun lurjus osoittautuu miljonäärin pojaksi, mutta miksi jarruttaa? Antaa palaa. Valancyn vapautus on upeaa kuvausta
ja rakkaustarina on loistokas.