My Photo
Name:
Location: Tampere, Finland

Vapaasti temmeltämässä kirjojen ja Internetin ihmemaassa. Erityinen mielenkiinto pieniin eriskummallisuuksiin tässä suuressa maailmassa.

Tässä arviointeja vuoden 2006-2011 aikana lukemistani kirjoista.

Friday, June 22, 2007

Robertson Davies: Viides rooli

Olen ostanut "Viidennen roolini" antikvariaatista. Huomasin vasta myöhemmin, että edellinen omistaja on lukenut kirjaa lyijykynä kädessä. Hän ei ole ollut kovinkaan häiritsevä, ja kirjan loppuun hän on merkinnyt kommentin: "taikureiden ja eksentrikkojen romaani".

Se on yksi tapa luonnehtia kirjaa. Oma kommenttini on, että jos uskonto olisi sellaista kuin Robertson Davies sen näkee, voisin harkita uskovaiseksi ryhtymistä. (En tarkoita vain tätä kirjaa, vaan kaikkia suomennettuja.)

"Viides rooli" on eläkkeelle jääneen opettajan oma tilitys elämästään. Hän on kimpaantunut tavasta, jolla häntä eläkejuhlissaan luonnehdittiin, ja haluaa rehtorille osoittamassaan kirjeessä kertoa totuutensa. Dunstan Ramsay on kirpeä kuin talviomena ja hauskempi kuin kopallinen kissoja. Hänen elämänikäinen mielenkiintonsa on pyhimystarinoihin ja taikuuteen, ja koko kirja on maaginen näytös, jossa viimeinen kohtaus paljastaa - yhtä ja toista. Dunstanin elämän tärkeä henkilö on rouva Dempster, "hupsupyhimys". Tätä nimitystä käytetään ihmisistä, jotka kiistämättä ovat pyhimyksiä, mutta tavalla tai toisella onnistuvat turmelemaan kaiken, mihin kajoavat; liiallisella pyhyydellä, älyn puutteella ja muuten vain kompastelemalla. Dunstan tapaa myös paholaisen, tai varsinaisesti kaiketi Mefiston, joka esiintyy Liesl-nimisen naisen hahmossa.

Pieni katkelma Robertsonin tyylistä. Dunstan on menossa Wieniin vanhan ja eksentrisen jesuiittapapin kanssa, joka oli päättänyt varata heille kahdelle koko vaununosaston.

- Anna apua tähän paternosteriin, hän sanoi ja alkoi karjua isämeitää latinaksi niin kovalla äänellä kuin pystyi. Minä yhdyin lausuntaan yhtä äänekkäästi, ja perään me kajautimme pari ave Mariaa ja Agnus Deitä. Tämän hurskaan metelin ansiosta saimme pitää koko vaununosaston itsellämme. Ihmiset kävivät ovella, päättivät että tuota seuraa he eivät kestä, ja lähtivät mutisten pois.
- Kummallista miten haluttomia ihmiset ovat osallistumaan hartaudenharjoituksiin jotka saattaisivat - kentietää? - estää jonkin kaamean onnettomuuden, sanoi Blazon, vilkuttaen minulle juhlallisesti silmää samalla kun junanlähettäjän pilli soi, veturi kirskahti ja asema lipui näkyvistä.


Kirjaan kätkeytyy monenlaista ovelaa. Kuivakkaan oppineen lampaantaljaan voi piiloutua melkoisen monimutkainen susi. Ihmisten taipumus uskontoon johtuu monimutkaisista syistä, jotka eivät ole kaukana ihmisten innosta kokea yliluonnollista yleensä (vaikka sitten korttitemppuja ja poikkisahattuja naisia, paremman puutteessa). Ja ihmeet ovat siellä, missä niitä nähdään. (Niin, ja Arturo Perez-Reverten havainto kirjasta "Yhdeksäs portti": jokaisella on se paholainen, jonka hän ansaitsee.)

Jos joku ajattelee että näin ateistiksi olen kummallisen kiinnostunut uskontoa käsittelevistä kirjoista, myönnän häpeilemättä. Niissä pitää vain olla välkettä, ja se kaikki tehdään peileillä.

1 Comments:

Blogger Sedis said...

Mielikirjojani.

10:34 PM  

Post a Comment

<< Home