Carlos Maria Dominguez: Paperitalo

Jos tämän kirjan ruotisi kuin kalan, siitä saisi maukkaan aforismikokoelman.

Kirjasta eroon pääseminen on usein vaikeampaa kuin sen hankkiminen.

Kukaan ei halua hukata kirjaa. Mieluummin kadotamme sormuksen, kellon tai sateenvarjon kuin teoksen, jota emme enää lue mutta joka sointuvassa nimessään kenties vaalii
vanhaa ja hukattua tunnetta.

En tiedä suurempaa nautintoa kuin taivaltaa pari tuntia päivässä inhimilliessä aika-avaruudessa, joka muutoin jäisi minulle täysin vieraaksi.

Niin. Kirja alkaa lauseella:

Keväällä 1998 Bluma Lennon osti Sohossa sijaitsevasta kirjakaupasta vanhan painoksen Emily Dickinsonin Runoja ja päästyään toiseen runoon, ensimmäiseen tienristeykseen, hän jäi auton alle.

Siitä alkaa lyhyt matka (134 sivua) maagiseen realismiin tai johonkin sen tapaiseen, joka kertoo kirjahulluista. Olen istuttanut kirjan mieleeni; katsotaan, nouseeko versoja.