Robert Fisk: The Great War for Civilication
Tässä on kirja, joka on must niille, jotka haluavat ymmärtää maailmaa ja tietää, mitä meille on tapahtunut - ja tapahtuu - viimeisten sadan vuoden aikana ja tulee tapahtumaan.
Robert Fisk on toiminut Lähi-idän kirjenvaihtajana ensin The Timesissä ja sitten The Intependentissä viimeiset kolmekymmentä vuotta. Tässä kirjassa hän kertoo kokemuksistaan näinä vuosija.
Fiskillä on kertomisen lahja ja myös omatunto ja kyky kuvailla turtumatta näkyjä, jotka olisivat ajaneet keskitason ihmisen hullujen huoneelle. Hänellä on myös yli-inhimillinen sietokyky- hänen silloin tällöin viitteenä esiin tuomansa vihaposti on kylliksi saamaan sädyllisen henkilön joko kyyneliin tai raivoon.
Hänen ammatinvalintansa on joko poikkeuksellisen idealistisen ihmisen tai kyynisen sadomasokistin (ja hänen kirjansa lukeneet tietävät, kumpi hän on. Tässä on katkelma Fiskin mietteitä, kun hän käy sairaalaassa amerikalaisten alettua pommittaa Bagdadia viimeisimmän sodan ensimmäisenä päivnä:
Toistan, että tämä on kirja, joka on luettava. Englanninkielellä se on epäilemättä urakka - 1038 sivua ottamatta muaan viitteitä ja lähteitä - mutta jos ei halua panna päätään pensaaseen, niin töihin. Kerrankin on amattitaitoinen opas, ja lisäksi mies, joka osaa kirjoittaa.
Robert Fisk on toiminut Lähi-idän kirjenvaihtajana ensin The Timesissä ja sitten The Intependentissä viimeiset kolmekymmentä vuotta. Tässä kirjassa hän kertoo kokemuksistaan näinä vuosija.
Fiskillä on kertomisen lahja ja myös omatunto ja kyky kuvailla turtumatta näkyjä, jotka olisivat ajaneet keskitason ihmisen hullujen huoneelle. Hänellä on myös yli-inhimillinen sietokyky- hänen silloin tällöin viitteenä esiin tuomansa vihaposti on kylliksi saamaan sädyllisen henkilön joko kyyneliin tai raivoon.
Hänen ammatinvalintansa on joko poikkeuksellisen idealistisen ihmisen tai kyynisen sadomasokistin (ja hänen kirjansa lukeneet tietävät, kumpi hän on. Tässä on katkelma Fiskin mietteitä, kun hän käy sairaalaassa amerikalaisten alettua pommittaa Bagdadia viimeisimmän sodan ensimmäisenä päivnä:
There is something sick, obscene, about these hospital visits. We bomb. They suffer. Then we reporters turn up and and take picturets of their wounded children. The Iraqi mininister of health decides to hold an insufferable press conference outside the wards to emphamtise the "bestial" natutre of an American attack. The Americans say that they don't intnd to huty children. An Doha Suheil [viisivuotias, jonka toinen puoli on halvaantunut amerikkaisten rypälepommin vuoksi] looks at me and the doctors for reassurance, as if she she will awake from this nightmare and move her left leg and feel no more pain.
Toistan, että tämä on kirja, joka on luettava. Englanninkielellä se on epäilemättä urakka - 1038 sivua ottamatta muaan viitteitä ja lähteitä - mutta jos ei halua panna päätään pensaaseen, niin töihin. Kerrankin on amattitaitoinen opas, ja lisäksi mies, joka osaa kirjoittaa.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home