Anna Jansson: Kalpeat ja kuolleet

Jos joku työssä käyvä nainen miettii parhaillaan, hankkiako lapsia tai - herranen aika - aviomiehen, tämä Maria Wern -kirja on sopivaa lukemista mietinnän avuksi. Kumpaan vaaka kallistuu - mennä murhatutkimukseen (no, muutettavat voi muuttaa - palaveriin, tärkeään asiakastapaamiseen) kauttaaltaan lapsen oksennuksessa, tai pidellä lapsensa lämpöisiä jalkoja rintaansa vasten? Maria tekee molemmat. Niin, ja aviomieheksi voi osua huithapeli, jolla on kammottava äiti.

Puutarhan omistaja Rosmarie Haag tulee valittamaan, että hänen aviomiehensä on kadonnut. Miespoliisit eivät ovat juttua vakavasti, mutta Maria hälyttyy heti. Kun miestä ei vieläkään löydy, mutta sen sijaan muuta miestä alkaa Rosmarien ympäriltä kaatua kuin heinää, poliisilaitos hälyttyy yleisestikin, lukuunottamatta Raivo [lempinimi] Ragnarssonia, jonka mielestä nainen on aina syyllinen. Maria joutuu tiukkaan paikkaan, kun hänenkin henkensä on vaarassa.

Kaiken perhelämmön keskellä ei välttämättä huomaa, miten tiukan juonen ja kolkot käänteet Anna Jansson kirjoihinsa rakentaa. Kyllä näitä lukee.